Äiti lintsaa

Esikoisen ihka ensimmäisiä kaverisynttäreitä vietettiin toissa viikolla. Kevään juhlaputki on vienyt mehut meikäläisestä ja nämä synttärit vedettiinkin tarjoiluiden puolesta puhtaasti kaupan valmiilla eväillä. Blogin päivittäminenkin on jäänyt toiselle sijalle, kun samaan aikaan on ollut käynnissä terassiprojekti, josta laitan pian ainakin kuvia.

Työhuoneeseen perustettiin yhdistetty hodari- ja jätskikiska. Juhalakalu halusi välttämättä kakun vaikka itse olin sitä mieltä, ettei sitä kuitenkaan kukaan syö. Vaan toisinpa kävi. Kermavaahdolla kuorrutettu ja karkeilla koristeltu kaupan kääretorttu katosi parempiin suihin alta aikayksikön. Jonkun vieraan suusta kuulin kommentin, että "onpa aika kova koppura tämä kakku", mutta enemmistöä kakun kuivuus ei haitannut.

Jotain piti kuitenkin juhliin päästä näpräämään, joten ongintapusseihin tein nimikorut sekä juhlatunnelmaa luomaan kovin trendikkäät ja monissa blogeissa nähdyt viirinauhat. Juhlakalu muuten valitsi aivan itse viirien värit. Ne piti olla samat kuin synttäreitä varten hankitun keilasetin keiloissa (allekirjoittanut vaihtoi kyllä punaisen oranssiksi).

Koruihin ostin kirjainhelmet ja puuvillanyörit täältä. Viirit leikkasin kartongista ja liimasin ne kaksipuoleisella "rolleri" teipillä kiinni kanttinauhaan. Mikää kovin kestävä ratkaisu tämä ei ole, mutta kesti ainakin nämä kemut (ja ovat nyt roikkuneet katossa pari viikkoa eikä yksikään viiri ole vielä lähtenyt irti). Tutuille tiedoksi, että viirejä saa lainaan. Toinen nauha on pituudeltaan 5 m, toinen n. 3 m.

Juhlien ohjelmassa oli lahjojen jako pullonpyörityksellä, keilausta, discoilua, ongintaa ja karmeaa riehumista. Mukavaa oli, mutta ensi kerralla ehkä vähän vähemmän vieraita, kaksitoista 4 - 6-vuotiasta oli vähän liikaa (niin kuin sitä ei muka ennen juhlia olisi voinut arvata, heh).

Synttäreiden ja vapun juhlintaa

Vappuaattona oli taas tupa täynnä väkeä juhlistamassa vapun lisäksi esikoisen 5-vuotissynttäreitä. Paikalla oli 11 lasta ja 11 aikuista, joten menoa ja meininkiä riitti.

Pöydässä oli tarjolla nuudeli- ja bulgur-papusalaattia sekä kirkasta perunasalaattia, joka ilmeisesti onnistui hyvin sillä melkein kaikki meni vaikka keitin siiheen vajaa kolme kiloa perunoita.  Salaattien lisukkeeksi tein helppoja ja nopeita valkosipulileipiä ranskanleivästä ja itse tehdystä valkosipulivoista.Ystäväni Mia oli leiponut aivan täydellisiä ciabatta-tyylisiä pieniä leipäsiä jostain Anna Bergströmin kirjasta löytyvällä ohjeeella ja 9-vuotias sokerileipurin alku, Ella, paria sorttia pikkuleipiä. Leipästen kanssa nautittavaksi tein munakoisotahnaa.

Edellisenä päivänä olin paistanut munkit, jotka tein tämän viime keväänä Yhteishyvän ruokaliitteessä ilmestyneen reseptin mukaan. Tein taikinaa tupla-annoksen ja siinä riittikin paistamista, ensi kerralla yksi annos riittää kyllä tälle munkinpaistajalle. Munkkien muoto on milestäni tässä reseptissä näppärä, mutta kuivattu mansikka ei kyllä juuri maistunut vaikka lisäsin sitä vähän reilummalla kädellä kuin ohjeessa sanottiin. Seuraavalla kerralla syödään mansikat ja munkit erikseen.

Varsinaisen synttärikakun esittelinkin jo edellisessä postauksessa. Maidottomana vaihtoehtona oli mansikkahyydykekakku, joka oli tehty samalla periaatteella kuin tämä lakkahyydykekakku. Pohjana käytin tällä kertaa hieman epäonnistunutta kääretorttupohjaa ja pinnalla oli kokonaisten marjojen sijaan mansikkakiille.

Naudanliha-nuudelisalaatin resepti vaatii vielä hiomista, vaikka lapsivieraat siitä kovasti tykkäsivätkin (vai juuri siksikö se kaipaakin hiomista, heh), joten en sitä vielä tähän laita. Bulgur-papusalaatti syntyi yksinkertaisesti yhdistämällä tupla-annos marinoituja papuja ja keitettyä bulguria (3 dl kuivaa).

Munakoisotahnan reseptin olen saanut joskus vuosia sitten työkaveriltani. Resepti on todennäköisesti peräisin hesarin ruokasivuilta. Valmis tuotos muuten maistuu paremmalta miltä näyttää.

Munakoisotahna

1 munakoiso (300 g)

1-2 valkosipulin kynttä

1/2 kypsää tomaattia

1 rkl persiljaa

1 tl punaviinietikkaa

2 rkl oliiviöljyä

(ruokalusikallinen saksanpähkinää)

 

Paista munakoisoa 200-asteisessa uunissa ensin puoli tuntia yhdellä kyljellä, sitten puoli tuntia toisella, kunnes munakoison kuorensisäinen solurakenne on luhistunut. Anna jäähtyä sammutetussa uunissa vielä puoli tuntia.

Jos haluat, kiedo munakoiso vielä alumiinipaperiin ja laita avotulelle savustumaan pariksi kolmeksi minuutiksi esimerkiksi kaasuhellan liekille. Käsittely antaa savun maun.

Kuori munakoiso ja heitä kuoret pois. Lisää valkosipuli, tomaatti ja persilja ja aja tehosekoittajalla hienoksi. Lisää punaviinietikka ja oliiviöljy ohuena nauhana ja sekoita koko ajan. Jos haluat tahnasta rakeista, voit lisätä joukkoon rouhittua saksanpähkinää.

Ei tullut R2D2...

... vaan tuli hiekkaan uponnut surffibussi. Eero toivoi 5-vuotissynttäreilleen Star Wars -hahmo R2D2:n näköistä kakkua. Vielä juhlien aattona olikin tekemässä tuota kakkua, mutta en millään keksinyt hyvää toteutustapaa, joten pyörsin lupaukseni ja toteutin kakkostoiveen, surffibussin.

Pohjaksi tein kaksi vaaleaa kääretorttupohjaa Kinuskikissan ohjeella. Täytteeksi mukailtu versio samaisesta osoitteesta löytyneestä vadelma-mascarpone-täytetteestä (2 dl vispikermaa, 1 prk mascarpone-juustoa, 1 1/2 prk rahkaa sekä epämääräinen määrä tuttifrutti-crushia ja sokeria). Kakun päällystin Confetista ostetulla valmiilla vaahtokarkkimassalla (alle kermavaahtoa). Käytin massaa ensimmäistä kertaa ja siitä tuli kyllä heti suosikkinini. Massaa oli todella helppo kaulita, ohutkin levy irtosi hyvin alustasta ja se oli vielä hyvän makuistakin.

Bussin ja alustan maalasin pastaväreillä. Ihan hauskaa hommaa ja lopputuloskin oli miehen mielestä "ihan tunnistettava" vaikka mittasuhteet heittivätkin härän pyllyä ja auto muistutti pakun sijaan bussia. Autosta tuli siis liian matala pituuteensa nähden ja siksi se piti upottaa hiekkaan. Ensi kerralla en käytä värejä ehkä ihan yhtä reippaalla kädellä, nuorempi juhlaväki oli nimittäin aika värikästä sakkia kakunsyönnin jälkeen.



Surffipojat viime kesänä Ohtakarissa



Täällä vartioin minä

Tällaiset hauskat tyypit vartioivat pukuhuoneiden ja vessojen ovia työpaikallani. Aitoa 60-lukua.

Rosvopaistikokeilu hirvellä

Pääsiäisen pyhinä kokeiltiin aiemmin hyväksi havaittua urbaanin rosvopaistin ohjetta kahdelle hirvenpaistipalalle. Marinadissa oli tällä kertaa valkosipulia, tuoretta timjamia, oreganoa ja minttua sekä suolaa. Paistipalat olivat marinadissa yön yli. Lopputulos ei ollut lähellekään niin herkullinen kuin ensimmäisellä kerralla, liha oli kyllä mureaa, mutta kuivaa. Enemmän hirvenlihan kanssa tekemisissä ollut olisi varmaan osannut sanoa heti, että hirvi ei sovellu rosvopaistiin, mutta tulipahan nyt kokeiltua. Syömäkelvotonta se ei todellakaan ollut, se olisi vaan vaatinut täyteläisen kastikkeen kaverikseen (jota en tietenkään ollut tajunnut tehdä). Myöhemmin maistoin tätä hirveä holladaise-kastikkeen kanssa, toimi! No mikä nyt ei maistuisi melkein yksistään voista koostuvan kastikkeen kanssa, heh.

Hieman kuivakkaa ateriaa paransi kuitenkin hirven kanssa loistavasti sopinut punaviini sekä raikas jälkiruoka, joka toimi samalla syntymäpäiväkakkunani. Aurikovuori nimellä reseptivihkossani kulkevan reseptin alkuperää en enää muista, se kun on sinne kirjoitettu joskus armaalla 90-luvulla. Moneen vuoteen en ole tätä jälkiruokaa valmistanut, mutta nyt päätin kokeilla tehdä sen maidottomana versiona ja hyvin onnistui. Appelsiinin ja sitruuna maku onnistui melkein peittämään alleen omasta mielestäni hieman tympeän soijatuotteille ominaisen maun.

Aurikovuori

5 appelsiinia

1 prk maitorahkaa tai puoli purkillista (250 g) maustamatonta Alpro soyaa

n. 1 dl sokeria

2 rkl sitruunamehua

1 tl vaniljasokeri

6 liivatelehteä

1/2 dl appelsiinimehua

2 dl kuohukermaa tai GoGreen vispiä



Kuori appelsiinit, poista veitsellä myös valkoinen kerros. Leikkaa osa 1/2 cm:n viipaleiksi ja vuoraa niillä kulho. Pilko loput appelsiineista pieniksi kuutioiksi ja sekoita rahkan joukkoon. Lisää sokeri, sitruunamehu ja vaniljasokeri. Liota liivatelehtiä kylmässä vedessä. Liuota ne kiehuvan kuumaan appelsiinimehuun ja lisää rahkaseokseen. Vatkaa kerma kovaksi vaahdoksi ja nostele varovaisesti rahkahyytelöön. Kaada seos appelsiiniviipaleilla vuorattuun kulhoon ja hyydytä sitä jääkaapissa 3-5 tuntia. Kumoa lautaselle.

Kevään synttärit nro 2

Pitkäperjantaina pääsimme juhlistamaan sukulaismiehen  40-vuotissyntymäpäiviä. Tässä seurassa juhliminen tietää yleensä hyvää ruokaa ja hillitöntä ylensyöntiä eikä siitä linjasta poikettu tälläkään kertaa. Juhlapöydän antimet olivat loihtineet juhlakalu ja hänen vaimonsa, joten reseptit jäävät tällä kertaa väliin.

Pariloitua parsaa ja pekonia

Paistettua punasipulia ja herkkusieniä

Grillattua karitsan paahtopaistia

Maidottomille juhlijoille oli tarjolla kakku, jonka täytteenä oli kuningatarhilloa ja päällä GoGreen vispiä

Muut saivat mascarponejuustosta tehtyä kakkua, pinnalla mansikka-vadelmahyytelö



Meidän perheeltä sankari sai lahjaksi Strömsö-kokki Paul Svenssonin Grilli kuumana -kirjan. Tarkemman selailun jälkeen taitaa mennä samainen kirja itsellekin hankintaan. Selkeitä reseptejä, kauniita kuvia ja paksu mattapintainen paperi, siis kaikki hyvän keittokirjan ainekset samoissa kansissa.

Omalta perheeltä lahjaksi tuli hienon kortin lisäksi unelmien rata-ajomatka Saksaan. Hymyä riitti pitkälle iltaan ja pitkälle eteenpäin tämän lahjan ansiosta. 

Luotolaiset

Kaksi luotolaista saatiin lomalla samaan kuvaan.