Synttärijuhlat

Tiukka loppuvuosi töiden suhteen vei mehut niin ettei blogia ole tullut päivitettyä pariin kuukauteen. Tyttären 6-vuotisjuhlinnat sukulaisten ja ystävien kanssa olin myös siirtämässä joulun jälkeiseen aikaan, mutta saatuani idean simppeliin juhlatarjoiluun juhlat pidettiin kuitenkin ennen joulua. Leivontaurakkaa helpotti myös ystäväni tuomat suussasulavat kardemumma-mustikkapiirakat.

 

 

Tarjolla oli siis:

punajuurihummusta

porkkana-inkivääritahnaa

savu-kikhernetahnaa

hötösämpylöitä

marskinlimppua

kylmäsavulohta

Ekstan suklaakakkua

kardemumma-mustikkapiirakkaa

suklaapistaasimarenkeja

 

 

 

Tahnat saivat kehuja kaikilta vierailta (yllätys yllätys) lapsia lukuun ottamatta. Ne olivatkin kyllä todella täyteläisiä, hyvän makuisia ja ennen kaikkea helppoja tehdä. Ohjeiden mukaan tehdyt annokset punajuurihummusta ja porkkana-inkivääritahnaa olivat suht suuria, joten niistä riitti 16 aikuiselle juhlavieraalle hyvin ja seuraavaksi viikoksi vielä leivän päällekin laitettavaksi. Em. tahnojen ohjeen löysin Soppa365 syyskuun 2014 numerosta.

 Punajuurihummus

 

250 g keitettyjä punajuuria

2 rkl sitruunamehua

1 prk kikherneitä

1/2 dl oliiviöljyä

1/2 ruukku persiljaa

1 tl jeeraa eli juustokuminaa

2 valkosipulinkynttä

1/2 tl  cayennepippuria

suolaa oman maun mukaan

Laita kaikki ainekset tehosekoittimeen ja aja sileäksi tahnaksi. Mausta suolalla.

Porkkana-inkivääritahna

 

500 g keitettyjä porkkanoita

2 valkosipulinkynttä

1 sitruunan mehu

1/2 dl oliiviöljyä

1/2 ruukku korianteria

sentin pala tuoretta kuorittua inkivääriä

suolaa oman maun mukaan

Laita kaikki ainekset tehosekoittimeen ja aja sileäksi tahnaksi. Mausta suolalla.

 

Kaverisynttäreille näperreltiin tyttären kanssa yhdessä (ja taidettiinpa vähän kummitätiäkin käyttää apuna) keksi- ja karkkitikkareita. Kummissakin juhlissa synttärikakun virkaa toimitti Ekstan suklaakakku koristeltuna helpoimmilla pöllökoristeilla evö, sokerimassaan en koskenutkaan.

 

 

Ekstratäytteellä varustettuja domino-keksejä, löysää tomusokerikuorrutetta, strösseleitä ja varrastikkuja. Helppoja ja hauskoja tehdä, syöjien sokerihumala taattu.

 

 

Kaverit saivat viedä aarteenetsinnässä löydetyt namut ja karkkitikkarit kotiin oman maun mukaan väritetyssä pöllökassissa.

 

 

 

Mini-pizzat lasten makuun

Kuopus täytti 5 vuotta ennen joulua ja tätä juhlistettiin loppiaisena ystävien ja sukulaisten kanssa. Yksi juhlissa tarjoiltavista asioista oli selvillä jo hyvissä ajoin, mini-margheritat. Olimme syksyllä suomalais-italialaisissa häissä Roomassa. Siellä juhlakalu ihastui näihin mini-pizzoihin ja ilmoitti haluavansa samanlaisia myös omille syntymäpäiväjuhlilleen. Kuva näiden mini-pizzojen italialaisista esikuvista löytyy blogin Facebook-sivuilta kansiosta, jossa on esitelty häiden muutakin ruokatarjontaa.

Resepti pizzapohjaan löytyi Soppakellari-blogista. Täydellinen resepti minun makuun, grammoja, minuutteja ja tehoja. Tomaattikastikkeen keittelin tuoreista tomaateista ja maustoin ketsupilla, osui ja upposi ainakin meidän lapsiin. Tuosta taikina määrästä tuli kuutisenkymmentä mini-pizzaa, kun yhteen pizzaan käytin n. 13 g taikinaa (kyllä, punnitsin taikinapallerot!) ja yksi annos tomaattikastiketta riitti myös tuohon määrään. Päälle vain mietoa tai vahvaa tarpeeksi rasvaista juustoa raasteena.

Tuoretomaattikastike lasten makuun

 

6-7 tomaattia

1 valkosipulinkynsi

tilkka öljyä

3 rkl ketsuppia (Heinz)

1 tl sokeria

suolaa

Kalttaa tomaatit ja poista kannat. Kuutioi tomaatit pieniksi, hienonna valkosipulinkynsi. Kuullota valkosipulia hetki öljyssä, lisää tomaattikuutiot. Mausta ketsupilla, sokerilla ja suolalla. Keittele matalalla lämmöllä kunnes kastike on sopivan sakeaa. Tarkoitus on, että kastikkeessa sattumia.

Tänä vuonna en viitsinyt alkaa kikkailemaan kakun koristelun kanssa, joten koristelimme kakun yhdessä sankarin kanssa sokerimassasta (jonka sentään itse värjäsin) tehdyillä kirjaimilla ja karkeilla. Täytteenä oli maidotonta vaniljamoussea ja pakastettuja puutarhavadelmia. Kakkupohjaan kokeilin ensimmäistä kertaa ohjetta, jossa jauhojen ja sokerin määrä oli 0,7 x munien paino. Jauhoista vajaa puolet oli perunajauhoja ja loput vehnäjauhoja. Leivinjauhetta lisäsin varmuuden vuoksi 0,5 tl vaikka ohjeessa vakuutettiin, että ilmankin pärjää. Pohja kohosi hienosti eikä lässähtänyt lainkaan jäähtyessä. Tällä reseptillä teen varmasti jatkossa kaikki kakkupohjat. Viiden munan kakusta ei muuten jäänyt kuin rippeet jäljelle vajaan 30 vieraan jäljiltä (joista tosin puolet oli lapsia). Tällaista suosiota minun kakut eivät ole saaneet nauttia.

 

 

 

Maidoton vaniljamousse täytekakkuun

 

1 prk Alpro Air & Cream soijakermaa

1 tölkki (750 g) Alpro vaniljasoijajugurttia

tilkka sitruunamehua

4 liivatelehteä

 

Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen. Vaahdota soijakerma. Sekoita vaahto soijajugurttiin. Kuumenna sitruunamehu kiehuvaksi, purista liivatteista ylimääräinen vesi ja liuota ne mehuun. Anna liivateseoksen jäähtyä hetki ja sekoita liivate jugurttiseokseen.

 

Kasaa kakku irtopohjavuoassa. Laita alimman kostutetun kakkupohjan  kerroksen päälle jäisiä kotimaisia puutarhavadelmia. Kaada puolet moussesta pohjan päälle. Tee sama toiselle kerrokselle ja laita päällimmäiseksi viimeinen kostutettu pohja. Anna hyytyä mieluiten yön yli. Koristele (soija)kermavaahdolla ja karkeilla.

 

 

 

Kaverisynttäreiden kakun koristelusta sankari vastasi ystävänsä kanssa ihan itse. Kakun koristeina käytettiin bilar-karkkeja ja kakku sai nimen "Ruuhka".

 

 

Atrian juhlahumua-haaste: Sherry-inkiväärimarinoitu naudan ulkofile

Edellisessä postauksessani esittelemäni Atrian Juhlahumua-haasteeseen oli tarkoitus kehittää juhlatarjoiluihin sopiva ruoka-annos, jonka pääraaka-aineena on Atria Kulinaari Pihvinaudan ulkofilepala. Edellisen postauksen palkinto-osuuteen olin muuten unohtanut mainita, että aineellisten palkintojen lisäksi tämän kategorian upein juhla-annos liitetään ravintola Graniittilinnan menuun ja kekseliäin arkiruokaresepti pääsee vähintään yhdelle Palmia-ravintolan lounaslistalle.

 

Aikani haastetta mietiskeltyäni päädyin marinoimaan filepalan kypsennyksen jälkeen ja tarjoilemaan sen ihanan makeiden päärynöiden kanssa salaattipedillä. Marinadin ja kastikkeen päämakuina olivat inkivääri ja sherry. En tiedä onko fiktiota vai faktaa, että liha jäi mielestäni mehukkaammaksi, kun sen kypsensi ennen marinointia. Ainakin uunikypsennyksen aikana lihasta irtoama nestemäärä oli ihan minimaalinen. Roseeksi jätetty file oli todella mureaa ja inkivääri ja sherry sopivat hyvin lihan makuun peittämättä sitä liikaa. Resepti sopii niin juhlien noutopöydän annokseksi, alkupalaksi tai esimerkiksi perunalisäkkeen kanssa, salaatti ja filesiivut erikseen tarjoiltuna, pääruuaksi. Ja jos lihamäärä tuntuu suurelta yhdelle aterialle pienemmässä taloudessa, voin taata ettei se jää jääkaappiin happanemaan. Sama annos maistuu varmasti seuraavanakin päivänä ja jämillä päälystetyt ruisleivät ovat taivaallisia.

 

 

 

Sherry-inkiväärimarinoitu naudan ulkofile

 

n. 1 kg pala Atria Kulinaari Pihvinaudan ulkofilettä

 

marinadi:

2 tl hienonnettua tuoretta inkivääriä

2 hienonnettua valkosipulinkynttä

0,5 dl puolikuivaa tai kuivaa sherryä

0,5 dl soijaa

1 rkl ruokosokeria

1 tl hienoa merisuolaa

paistoliemi

 

kastike:

0,5 dl neutraalin makuista öjlyä, esim. rypsiöljy

1 rkl puolikuivaa tai kuivaa sherryä

1 rkl hienonnettua tuoretta inkivääriä

1 hienonnettu valkosipulinkynsi

2 tl ruokosokeria

0,5 tl hienoa merisuolaa

1 rkl limen mehua

 

erilaisia salaatteja ja kypsiä päärynöitä syöjien lukumäärän mukaan

n. 35 -70 g (0,5-1 dl) cashew-pähkinöitä

 

Minigrip- tai pakastepussi

 

Ota filepala huoneenlämpöön n. 1,5 tuntia ennen kypsentämistä. Kuumenna pannulla tilkka öljyä ja ruskista filepalan pinnat kauttaaltaan. Laita filepalan keskikohtaan paistomittari ja kypsennä liha 175 asteisessa uunissa n. tunti, kunnes lihan sisälämpötila on 55 astetta. Lihan sisälämpötila nousee vielä muutaman asteen uunista pois ottamisen jälkeen.

 

Lihan jäähtyessä valmista marinadi. Mittaa marinadin ainekset suoraan minigrip- tai pakastepussiin. Jos käytät ohuita pakastepusseja, laita niitä kaksi päällekäin. Käytä mahdollisimman pientä pussia, jotta marinari peittää koko filepalan. Laita hieman jäähtynyt filepala pussiin, poista enimmät ilmat ja laita jääkaappiin. Anna lihan marinoitua jääkaapissa 1-1,5 vrk käännellen sitä ainakin muutaman kerran tuona aikana.

 

Marinadia tehdessä kannattaa valmistaa myös kastike, jotta sen maut ehtivät tasoittua ennen tarjoilua. Mittaa kastikkeen ainekset tiiviiseen purkkiin, ravistele ja säilytä kastike jääkaapissa tarjoiluun saakka.

 

Kun liha on marinoitu, leikkaa se poikkisyin ohuiksi siivuiksi ja siivut edelleen n. 2 cm:n suikaleiksi. Kuori päärynät, leikkaa ne pitkittäin neljään osaan ja poista niistä siemenkodat ja kannat. Leikkaa lohkot vielä kahteen tai kolmeen osaan. Paahda cashew-pähkivät kuivalla pannulla niin, että ne saavat hieman väriä. Asettele sopiviksi suupaloiksi revitty salaatti laakealle vadille ja valuta päälle muutama lusikallinen kastiketta (muista ravistaa kastike ennen käyttöä). Lado sen jälkeen päärynäviipaleet salaattipedin reunoille ja keskelle sopiva määrä filesuikaleita. Viimeistele maku muutamalla lusikallisella kastiketta.

 

Kaalicarbonaraa ja rapuja

 

Perinteiset rapujuhlat vietettiin taas pari viikkoa sitten. Tänä vuonna iloiseen joukkoomme liittyi yksi perhe lisää ja juhlijoiden määrä kasvoi kymmeneen aikuiseen ja yhdeksään lapseen. Innokkaiden kokkailijoiden joukko kasvoi myös yhdellä ja tämä henkilö veti täydet kymmenen pistettä pääruuan, possun kaslerin ja karitsankareen, lisäkkeeksi kokkaamallaan kaalicarbonaralla. Myös ne henkilöt, jotka eivät pahemmin kaaliruuista perusta kehuivat carbonaraa maasta taivaaseen. Parjaimmillaan tämä ruoka on varmaan tehtynä kevään ensimmäisistä kaaleista, mutta vähän vaaleammasta kesäkaalistakin tehtynä maistui taivaalliselta. Alkuperäinen ohje löytyy tämän kevään Glorian Ruoka & viini -lehdestä.

Kaalicarbonara

1 kg (kevät)kaalia
suolaa
180 g pekonia
50-100 g voita
100 g pecorinoa tai parmesaania
1 dl lehtipersiljaa tai basilikaa
mustapippuria myllystä
(4 kananmunankeltuaista)

 

Irroita kaalista lehdet ja leikkaa ne pikkurillin paksuisiksi suikaleiksi. Kiehauta iso kattilallinen vettä ja mausta suolalla. Keitä kaalisuikaleita 1 minuutti. Nosta kaali kauhalla siivilään ja jäähdytä kylmällä vedellä, jolloin saat kaalin säilymään kirkkaan vihreänä. Valuta kaali kuivaksi. Leikkaa pekoni suikaleiksi ja ruskista se rapeaksi suuressa kasarissa tai paistinpannussa. Lisää voi ja anna sen sulaa. Lisää kaali ja pyörittele, kunnes se on lämminnyt. Annostele ruoka lautasille ja raasta päälle juustoa. Revi yrtinlehtiä pinnalle ja rouhi pippuria päälle. Voit halutessasi kruunata annokset raaoilla kananmunankeltuaisilla.

 

Ennen rapujuhlia piipahdettiin myös Anian pellon markkinoilla ja Vääksyn Myllyn myymälässä, josta Kivistön Liisa ystävällisesti oli minulle vinkannut. Markkinoilta löytyi jokaiselle perheenjäsenelle jotain syötävää vaikkei mitään kulinaristisia huippuhetkiä koettukaan. Vääksyn Myllyn myymälästä mukaan tarttui 10 kg jauhoja, nyt vaan odottelen laivontainspiraatiota, heh! Myymälän henkilökunta oli todella mukavaa ja he esittelivät meille Myllyn perustamisesta saakka käytössä olleita viljamyllyjä ja jauhopussien "liukumäkeä", joka kiinnosti erityisesti lapsia.

 

 

 

  

 

Pieneksi välipalaksi syötiin Vääksyn Ranskalaisesta kyläkaupasta ostettuja raakamakkaroita.

 

Uimavahdeillä riitti tekemistä, kun 9 lasta suihki koko päivän järven ja saunan väliä.

 

 

Koko päivän kestäneen polskuttelun jälkeen ravut maistuivat myös lapsille.

Harrasteretki Seinäjoelle

Viime viikon lauantaina suuntasin auton nokan kohti Seinäjokea Nannan järjestämää blogitapaamista, kyydissäni kolme kivaa kanssabloggaajaa. Perillä odotti jo kiitettävän suuri joukko keittiössä häärääviä bloggaajia. Mukanani toin juhannuksena jo hyväksi havaittuja Grandpa's style ribsejä ja paikan päällä tein taboullehin, jota eräät olivatkin maistelleet jo muutama vuosi sitten Oulussa. Jossain vaiheessa päästiin sitten syömään ja sitä iloahan kestikin sitten myöhään yöhön tai ehkä paremmin aikaiseen aamuun. Kuvat kertokoon millä herkuilla vatsamme täytimme. Jossain välissä toki vähän joimme, nauroimme ja pelasimme emännän alati vaihtuvilla sännöillä keittiöpyyhebingoa.

 

"Ensimmäinen kattaus"

 

 

Herkkusuun lautasella tekemää maa-artisokkamajoneesia ja endiiviä sekä rikkaruohosalaattia

 

 

Kokkipottilan Hannelen viininlehtikääryleitä ja kikherne-jugurttitahnaa. Huom! viininlehdet omasta viiniköynnöksestä

 

 

Vatsasekaisin Kilinkolin Riikka toi rucolalla höystettyä perunasalaattia ja jääpaistia

 

 

Kivistön Liisan suolaisia madeleineja

 

 

 

Pata porisee Annaleenan juustokakku

 

 

Campasimpukan mansikkaleivokset

 

 

 

Hayley's Cuisinen trooppinen suklaakakku

 

 

Keittiöpyyhebingon palkinnot odottavat ottajiaan

 

 

Jokihaan melonisalsa (jonka vatsalaukun pintaa laskeva vaikutus pelasti minut totaaliähkyltä) ja chorizoa paahdettujen paprikoiden kanssa

 

 

 

Kivistön tyttöjen moderni voileipäkakku

 

Soul Kitchenin Annan, Suolaa & hunajaa Jonnan sekä masutoaitemun Riitan yksi rakkauslapsista eli hodari, joka koostui itse tehdystä makkarasta, kaalisalaatista ja karamellisoidusta sipulista.

Tämän kuva kertoo aika paljon illasta, tosin kukkurapäiset lautaset ja iloiset ihmiset puuttuvat.

 

Kiitos vielä kerran kaikille kanssajuhlijoille, toivottavasti syksyllä nähdään uudelleen samoissa merkeissä! 

Juhannuksen ruokakekkerit

Ennen kuin raportoin viime viikonlopun ruokabloggaajien kokoontumisajoista, täytyy esitellä juhannuksen ruokakekkerit lähinnä kuvien välityksellä. Paikalla oli taas liuta serkuksia ja pikkuserkuksia plus pari karvakuonoa, jotka eivät ainakaan ulkonäkönsä puolesta ole sukua toisilleen.

 

 

Aattona käytiin perinteiden mukaan juhannustorilla. Kaikki pullat ja muut leivonnaiset oli jo myyty, kun pääsimme paikalle. Mukaan tarttui kuitenkin kirppispöydästä Arabian muki, joka tulee jatkossa toimimaan grillaussoosikuppina. En voinut myöskään vastustaa kauniita ohuen ohuita juomalaseja, jotka toimivat oivallisesti mojito-laseina.

 

 

Juhannusjuhlien emäntä pyöräytti aattona aivan meilettömän hyvän omenapiirakan kaasu-uunissa (respect!) heitellen taikinan ainekset kulhoon ihan näppituntumalla. Päälle tulleet omenapalat pyöriteltiin sitruunamehussa, sitä täytyy kokeilla seuraavan kerran omppupiirakkaa leipoessa.

 

 

 

 

 

Heinolan Heilasta ostetusta jauhetusta naudan etuselästä tuli kyllä parhaat hampurilaispihvit ikinä. Lihan mausteena vain suolaa ja mustapippuria, mutta muita höysteitä sitäkin enemmän, kuten kuvasta näkyy. Paksut pihvit grillaattiin epäsuoralla lämmöllä n. 120 asteessa ja koska liha oli vasta jauhettua, pihvit uskalsi jättää medium plussiksi.

 

 

Jossain välissä ehti tulla taas nälkä ja grilliin laitettiin West Sharkin karitsa-, peura- ja kesämakkaroita. Makkarat syötiin hampurilaisista ylijääneiden sämpylöiden välissä.

 

 

Ribsejä tehtiin kahdella eri tapaa, tutulla Memphisin tyylillä ja udella suosikkireseptillä "Grandpa's barbecued pastramied ribs". Reseptin laitan jakoon kunhan ehdin.

 

 

 

 

Ihan näin seesteistä ei meno ollut koko juhannusta, mutta näitä hetkiä muistelen mielelläni, heh!