Hillokkeet haltuun

Jokin aika sitten sain erittäin mieluisan kutsun Berneriltä tulla tutustumaan Rajamäen tuotteisiin ja tekemään hillokkeita Helsinki Food Companyn tiloissa. Iltaa emännöivät Bernerin Daniela Berner-Ax ja Mona Berg sekä Helsinki Food Companyn Johanna Lindholm ja Teresa Välimäki. Kokkailuseuraksi oli saapunut Soul Kitchenin Anna, Kokki pottilan Hannele, Koemaistajan Anna sekä pariskunta Musla-blogin takaa.  Illan aluksi saimme maistella couscous-salaattia ja Sacla-antipastoja sekä Johannan ja Teresan tekemällä marjaliköörillä maustettua kuohuvaa. Uusi tuttavuus oli uunipaahdetut tomaatit, joiden maku oli voimakas, mutta samalla mukavan raikas.

 

 

Samalla saimme kuulla Rajamäen tehtaiden ja tuotteiden historiaa sekä tutustua tuotteiden uuteen visuaaliseen ilmeeseen (joka on muuten osittain niin uusi,  ettei se ollut tämän postauksen kirjoittamisen aikaan vielä päivittynyt Rajamäen sivuillekaan), joka miellytti omaa silmääni kovasti. Viinietikat jatkavat väkiviinaetikoista ja balsamikastikkeista tutuiksi tullutta linjaa. Näitä uusilla etiketeillä varustettuja pulloja pitäisi tulla piakoin kauppojen hyllyillekin.

Erilaisia hilloja olen tehnyt muutamaa sorttia tänäkin syksynä, mutta hillokkeet ovat jääneet yhteen hieman surkeaan kokeiluun. Innolla siis odotin päästä maistamaan ja keittämään jo hyviksi todistettuja hillokkeita. Hillokkeet, jotka teimme Johannan ja Teresan kehittelemien reseptien mukaan olivat: banaani-sitruuna, kurpitsa ja aprikoosi. Kaikki olivat hyviä, mutta omaksi suosikikseni nousi kivan erilainen banaani-sitruuna. Pareittain valmistimme yhden hillokkeen, josta riitti kotiin viemisiksi jokaiselle osallistujalle. Sokerina pohjalla oli korillinen purkkien koristeluun tarkoitettuja papereita, nauhoja, tarroja ja teippejä. Pääsin siis kokkailun lisäksi vielä vähän askartelemaankin.

 

 

Banaani-sitruunahilloke

400 g banaania (3 isoa banaania)
 200 g sitruunan hedelmälihaa (4-5 sitruunaa)
 1 vaniljatanko
 0,5 tl maustepippuria
 0,5 tl kardemummaa
 1 dl Rajamäen Sitruuna Valkoviinietikkaa
 1 dl vettä
 ripaus suolaa
 3 dl hillosokeria

Kuutioi banaani ja sitruunoiden hedelmäliha. Halkaise vaniljatanko. Laita hedelmät ja vanilja kattilaan ja lisää muut aineet lukuun ottamatta hillosokeria. Kiehauta ja keitä hiljaa poreillen n. 20 minuuttia. Lisää hillosokeri koko ajan sekoittaen. Keitä vielä 10 minuuttia. Voit halutessasi soseuttaa hillokkeen tasaiseksi sauvasekoittimella. Lusikoi hilloke puhtaisiin purkkeihin, jäähdytä ja säilytä jääkaapissa.

Banaani-sitruunahilloketta kannattaa kokeilla vuohen- tai lampaanmaidosta valmistettujen, pehmeiden ja kypsien juustojen kanssa ja paahtoleivällä yhdessä voin ja maustamattoman tuorejuuston kanssa.

 

 

Aprikoosihilloke

200 g pehmeitä kuivattuja aprikooseja kuutioina
0,5 dl vettä
0,5 dl Rajamäen Vadelma & Persikka Omenaviinietikkaa
1 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
ripaus suolaa

Mittaa kaikki aineet kattilaan. Kiehauta ja keitä hiljaa poreillen välillä sekoitellen n. 20 minuuttia. Kaada hilloke puhtaisiin purkkeihin. Jäähdytä ja säilytä jääkaapissa.

Aprikoosihilloketta kannattaa kokeilla briejuuston kanssa ja croissantin tai skonssin kyytipoikana.

 

Kurpitsahilloke 

300 g kurpitsaa kuutioina
200 g appelsiinin hedelmälihaa (4 appelsiinia)
n. 0,5 dl appelsiinimehua (purista appelsiiniroippeista)
1 tl kanelia
0,5 dl Rajamäen Hunaja-Omenaviinietikkaa
ripaus suolaa
2 dl hillosokeria

Laita kurpitsakuutiot kattilaan ja mittaa mukaan kaikki muut aineet lukuun ottamatta hillosokeria. Kiehauta ja keitä hiljaa poreillen n. 40 minuuttia tai kunnes kurpitsa on pehmeää. Lisää hillosokeri koko ajan sekoittaen. Keitä vielä 10 minuuttia. Lusikoi hilloke puhtaisiin purkkeihin, jäähdytä ja säilytä jääkaapissa.

Kurpitsahilloketta kannattaa kokeilla sinihomejuuston parina tai mausteisen kanapadan kanssa.

 

 

Illan keittiöosuuden huippumukavat emännät

 

Omena-valkosipulihillo

Joskus kauan kauan sitten Oulussa asuessani törmäsin paikallisessa marketissa tuotteeseen nimeltä valkosipulihillo ja oi mitä herkkua se oli.  Nimi ehkä vähän hämäsi, koska tuote muistutti koostumukseltaan ja ulkonäöltään enemmän marmeladia kuin hilloa ja toisena makua antavana ainesosana siinä oli omena. Näen vieläkin silmissäni millainen purkki ja etiketti hillolla oli, mutta valmistajan nimeä en saa päähäni. Muistaako kukaan muu tätä? Matala purkki, kullanvärinen kansi, kellertävä etiketti. Todennäköisesti saman valmistajan hilloja olen nähnyt vielä kaupan hyllyllä, mutta valkosipulihilloa ei valikoimassa enää ole. Jostain muistin sopukoista tämä herkku tuli mieleeni tänä syksynä ja oman omenapuun tuottaessa satoa ihan kiitettävästi, päätin kokeilla omena-valkosipulihillon valmistusta.

Kokeilun tuotoksena syntyi alla oleva resepti. Koe-erään laitoin 12 kpl pienehköjä oman maan valkosipulinkynsiä, mutta samalla määrällä normivalkosipulin kynsiä, maun pitäisi olla jo aika voimakas. Käyttämäni omenalajikkeen nimeä en tiedä (kiitos perheomenapuun, jota en ole itse istuttanut), mutta se antoi joka tapauksessa hillolle hauskan punaisen sävyn. Käyttämäni omenat eivät olleet kovin happamia, joten lisäsin hilloon sitruunamehua übermakean lopputuloksen välttämiseksi. Hillo on parhaimmillaan hyvän vaalean leivän ja kovan, voimakasmakuisen juuston kera nautittuna.

Omena-valkosipulihillo

500 g omenakuutioita (kuori saa olla tallella)

1/2 dl vettä

TAI

500 g sokeroimatonta omenasosetta

(sitruunamehua)

250 g  hillosokeria

10-12 valkosipulinkynttä

Laita kattilaan omenakuutiot ja vesi. Keitä kunnes omenat ovat pehmenneet ja soseuta sauvasekoittajalla. Jos käyttämäsi omenat eivät ole happamia, lisää 1/2-1 sitruunan mehu. Voit käyttää hillon pohjana myös esim. pakastettua sokeroimatonta omenasosetta.  Hienonna valkosipulinkynnet veitsellä haluamasi kokoiseksi silpuksi tai leikkaa viipaleiksi. Lisää soseen joukkoon hillosokeri ja valkosipuli. Anna kiehua hiljalleen n. 15 min. Purkita hieman jäähtynyt hillo puhtaisiin ja kuumiin purkkeihin. Säilytä kylmässä.

Vohvelikestit

Kesä on kiireistä aikaa, mutta saatiin kuin saatiinkin järjestettyä kahden naapuriperheen kanssa lauantai-illan ex-tempore vohvelikestit. Me toimme mukanamme oman vohvelirautamme isäntäperheen raudan kaveriksi ja vohvelit saatiin paistettua tuplateholla. Parvekkeella paistaminenkin sujui mukavasti ilman turhia käryjä.

Vohveleiden kanssa tarjoiltiin kolmea eri sorttia hilloja, raparperia, kirsikkaa ja luumua, kaikki oman pihan antimista tehtyjä (lievää ylpeyttä ilmassa). Lisäksi vielä hedelmiä, jätskiä, nutellaa sekä maidollista että maidotonta valkoista vaahtoa. Voitte uskoa, että mahat oli killillään kun olimme saaneet vohvelipinon tuhottua.

Pari onnekasta seurueestamme aloitteli myös lomaansa ja sen kunniaksi nosteltiin myös vähän maljoja. Lapset saivat myös kuplivaa laseihinsa, raparperisiirapilla terästettyä kivennäisvettä. Tuo kokkipottilan reseptillä tehty sihijuoma on kyllä oiva kesäjuoma, kannattaa kokeilla.

Raparperisiirappi

1 litra raparperin paloja (noin 4 vartta, mielummin enemmän kuin vähemmän)
2 1/2 dl sokeria
2 1/2 dl vettä

Huuhdo raparperin varret ja pilko ne noin senttisiksi paloiksi. Mittaa kattilaan kaikki ainekset ja kiehauta. Hiljennä lämpöä ja anna kiehua hiljalleen puolisen tuntia. Siivilöi siirappi joko siivilän läpi (mukaan tulee pieniä haituvia, ei ne kyllä haittaa) tai harson läpi (saat siirapista kirkkaampaa). Jäähdytä siirappi ja säilytä se jääkaapissa.

Siirappi maistuu sopii muuten hyvin myslin ja maustamattoman jugurtin kaveriksi, miksei myös puuron päälle.

Suppilovahveroita pastassa ja purkissa

Sieniretkemme saaliista syntyi tämän reseptin pohjalta makoisa pastakastike. Jätin kastikkeesta pois pekonin, koska halusin sienien maistuvan mahdollisimman paljon ja lorautin sherryä joukkoon vähän reilummalla kädellä.

Suppilovahveropasta

n. litra tuoreita suppilovahveroita

2 sipulia

3-4 valkosipulinkynttä

2 1/2 dl Oatlyn "ruokakermaa" tai tavallista ruokakermaa

1-2 rkl vehnäjauhoja

1 dl sherryä

tuoretta basilikaa

suolaa ja mustapippuria myllystä

parmesaaniraastetta

500 g vähän parempaa fusilleja (esim. De Cecco)

Pilko sienet, paista niitä kuivalla pannulla, kunnes neste on hieman haihtunut. Kuullota hienonnettu sipuli ja valkosipuli sienien joukossa. Ripottele vehnäjauhot seoksen päälle ja sekoita. Lisää sherry ja sekoita. Lisää kerma ja mausta mustapippurilla ja suolalla. Lisää kastike pakkauksen ohjeen mukaan keitetyn pastan joukkoon. Tarjoile parmesaaniraasteen kera.

 

 

Sienisaalista siivotessa erottelinpienimmät ja söpöimmät sienet syrjään. Nämä sienet säilöin joulupöytää varten hesarin ruokasivujen ohjeella. Neilikat jätin pois ja tilalle laitoin vähän sinapinsiemeniä. Minulla ei ole aavistustakaan siitä sopivatko sinapinsiemenet sienien kanssa, mutta sen näkee sitten jouluna. Joulusta puheenollen, täytyy pyytää pukilta uusia pastalautasia, nuo siniset näyttävät aika ikäviltä kuvissa ja muutenkin väri kyllästyttää.

 

 

 

Marinoidut suppilovahverot

 

2 l suppilovahveroita

2 dl sokeria

2 dl väkiviinaetikkaa

4 dl vettä

3 maustepippuria

1 laakerinlehti

2 neilikkaa

Lisää veteen mausteet ja kiehauta. Pane joukkoon puhdis­tetut sienet ja anna kiehua minuutti.

Jäähdytä ja purkita. Marinoidut sienet säilyvät kylmässä useita ­kuukausia.

 

Luumuja, luumuja, luumuja

Kuten edellisessä postauksessa taisin mainitakin, taloyhtiömme pihalla kasvaa luumupuu, joka tuotti tänä kesänä loistavan sadon. Muille asukkaille luumut eivät ole oikein kelvanneet, joten minä olen käynyt keräämässä (lähinnä maasta, toki pessyt ennen käyttöä) kilon jos toisenkin. Ensimmäisen kilon syötyäni huomasin, että ihan koko satoa ei pysty tuoreena tuhoamaan edes perheen avustuksella. Luumuista nyt sitten keittetty hilloa ja chuteneyta (miten toi taivutetaan?!?) ja lisäksi yllättänyt itseni ja perheeni leipomalla luumutortun.

Luumuhillon keitin hillosokeripussin kyljessä olevan ohjeen mukaan. Poistin luumuista kivet ja pilkoin luumut neljään osaan. Keittoaikaa lisäsin hieman n. 25 minuuttiin. Hilloa on tähän mennessä testattu puuron päällä, vohveleiden lisukkeena ja juustojen kanssa. Kaikki kombot toimivat, juusto parhaiten minulle.

Chutneyn ohje löytyi googlettamalla täältä. En ole aiemmin tehnyt chutneyta enkä liiemmilti perehtynyt niiden reseptien sielunelämään, joten en tiedä oliko tuo ohje oikein fiksu. Se nyt sattui ensimmäisenä kohdalle, raaka-aineet kuulostivat hyviltä ja niitä sattui löytymään kaapista, joten sillä mentiin. Aina ei jaksa säätää, heh. Ne chutneyt, joita minä olen maistanut, ovat sisältäneet suolaa. Tässä ohjeessa sitä ei kuitenkaan ollut, mutta olisiko pitänyt olla, onko kenelläkään tietoa? Koostumuskaan ei ollut ihan tuo paksu ja kiiltävä mitä ohjeessa lupailtiin vaikka lisäsin keitooaikaa n. 10 minuutilla, mutta ehkäpö tuota voi käyttää ainakin ruokien maustamiseen.

Mausteinen luumu-inkivääri-chutney

750 g luumuja

50 g tuoretta inkivääriä

2 sipulia

1 valkosipulinkynsi

125 g vaaleita rusinoita (sultanas)

400 g ruokokidesokeria

450 ml valkoviinietikkaa

Poista luumuista kivet ja pilko ne neljään osaan. Kuori ja kuutioi inkivääri pieneksi, pilko sipulit ja murskaa valkosipulinkynsi. Laita ne loppujen ainesten kanssa kattilaan. Kuumenna kiehuvaksi, pienennä lämpöä ja anna kiehua hiljalleen 40 minuuttia. Sekoittele seosta säännöllisesti, seoksesta pitäisi tulla paksua ja kiiltävää. Anna chutneyn jäähtyä ja purkita.

Piirakanohje peräisin ystävältäni Annelta, jolta aina irtoaa meikäläisen taitotasolle sopivia leivontareseptejä. Tässä piirakassa on käytetty kaupan valmista murotaikinaa, mutta viitseliäämmät voivat varmaan valmistaa sen itse. Käytin alkuperäisen ohjeen vadelmamarmeladin sijaan omatekoista kirsikkahilloa, joka sekin kesti paistoa ihan loistavasti.

Luumupiirakka

1 pkt valmista kauramurotaikinaa

10-16 luumua

1/2 dl sokeria

200 g paistonkestävää vadelmamarmeladia

1 dl kaurahiutaleita

1 dl fariinisokeria

Halkaise luumut ja poista kivet. Lisää luumujen joukkoon sokeri ja anna maustua puolisen tuntia. Painele 2/3 murotaikinasta vuoan pohjalle ja reunoille. Levitä marmeladi tai hillo pohjan päälle. Asettele luumun puolikkaat liekkauspinta alaspäin marmeladin päälle. Valmista muruseos lopusta taikinasta, kaurahiutaleista ja fariinisokerista. ripottele seos luumujen päälle. Paista 175 °C:ssa 30 minuuttia. Tarjoile vaniljakastikkeen tai  -jäätelön kanssa.

Kirsikkapuun sadonkorjuu

Pihallamme kasvava kirsikkapuu yllätti tänä kesänä positiivisesti. Viime kesänä puu tuotti satoa peräti kolmen kirsikan verran, tänä vuonna noin neljä kiloa! Poimiminen oli kyllä aikamoinen operaatio, onneksi en ole korkeanpaikankammoinen. Puu on todennäköisesti yli 20 vuotta vanha ja se meinasi saada lähtöpassit viime kesänä hieman ankean ulkonäkönsä ja surkean sadon takia. Onneksi en ryhtynyt tuumasta toimeen viime syksynä.

Puun lajiketta en tiedä, mutta jokin hapankirsikkalajike on kyseessä. Kirsikoita pystyy syömään muutaman kerrallaan, mutta mitää varsinaisia syömämarjoja ne eivät ole. Aikaisempaa kokemusta kirsikoiden säilömisestä tai käytöstä minulla ei ollut, mutta pienen surffailun tuloksena löysin hilloreseptin lisäksi myös hyvältä vaikuttavan kakkureseptin.

Välissä piti toki käydä ostamassa kirsikankivenpoistovekotin, joka osoittautui varsin toimivaksi peliksi. Vekottimesta huolimatta homma on hidasta, mutta ehkä aavistuksen verran mukavampaa kuin sormin kaivelu. Kunnon keittiövaakaakaan ei tässä taloudessa ollut ja sellainen tuli vastaan sattumalta ennen hillonkeiton aloittamista Fidassa. Pienen putsauksen jälkeen vaaka näytti kuin uudelta. Sattumoisin astiat, joihin vaakakin luettiin, olivat 50 % alennuksessa, joten vaa'alle jäi hintaa 2,5 euroa. Tuosta ostoksesta jäi hyvä mieli pitkäksi aikaa.

Vaniljaisen kirsikkahillon reseptin löysin Soppakellarista. Itse en ole mikään karvasmantelin ystävä, joten murskatut kirsikan kivet jätin suosiolla pois. Vaniljatanko antoi hilloon mukavaa makua. Hilloa on nyt kokeitu paahtolevän päällä sekä vaniljajäätelön kaverina ja molemmat ovat toimivia yhdistelmiä.

Vaniljainen kirsikkahillo

2  kg hapankirsikoita
1 kg hillosokeria
1 vaniljatankoa
1/2 kourallista kirsikan kiviä murskattuina

Huuhdo kirsikat ja poista niistä kivet. Voit käyttää apuvälineenä erityistä kirsikankivenpoistajaa tai hoitaa homman ihan vaan sormin repimällä. Molemmilla tavoilla onnistuu. Tämä on sottaista puuhaa, tee mieluiten ulkona ja suojaa alustat ja itsesi hyvin. Murskaa noin kourallinen kirsikan kiviä morttelissa ja laita ne pieneen sideharsonyssäkkään tai teekuulaan. Kirsikankivistä saa pientä karvasmantelimaista makutwistiä hilloon.

Laita kirsikat, halkaistut vaniljatangot ja murskatut kirsikankivet (nyssäkässään) isoon kattilaan. Kuumenna ja keitä noin 10-15 minuuttia. Jos kirsikat ovat kovin kuivia ja niistä ei irtoa mehua, voit lisätä kattilaan 0,5-1dl vettä. Meillä kirsikat olivat todella mehukkaita, joten veden lisääminen olisi ollut ihan turhaa. Sekoita hillosokeri vähitellen joukkoon. Kiehauta ja anna kiehua miedolla lämmöllä noin 15 minuuttia. Kuori päältä mahdollinen vaahto.

Siirrä kattila sivuun liedeltä ja jäähdyttele noin puolisen tuntia. Tämän jälkeen kirsikoiden ei pitäisi enää nousta pintaan, mutta meillä ne kyllä olivat aika sinnikkäitä pompuloita. Kaivele vaniljatangot pois.

Tölkitä hillo puhtaisiin kuumiin tölkkeihin ja sulje heti. Tölkit saa täyttää hyvinkin täyteen niin ei jää turhaa happitilaa bakteerikasvulle. Vaikka hillo vaikuttaisi tässä vaiheessa aika liemevältä, niin ei huolta: se hyytyy noin vuorokaudessa.

Perinteisen saksalaisen kirkikkakakun ohjeen löysin Kirsikkablogista. Ohjeessa ohjeessa oli käytetty säilöttyjä hapankirsikoita, joten lisäsin n. 1/2 dl sokeria alkuperäiseen määrään. Lisäksi kaakaojauheen määrä tuntui todella pieneltä, joten sitäkin laitoin 3 rkl enemmän kuin alkuperäisessä ohjeessa. Lisäyksistä huolimatta kakun maku jäi hieman vaisuksi omasta mielestäni, muut sitä syöneet eivät moitteen sijaa löytäneet.

Perinteinen saksalainen kirsikkakakku

taikina
3 dl vehnäjauhoja
3 tl leivinjauhetta
2,5 dl sokeria
3 tl vanilijasokeria
4 rkl kaakaojauhetta
1 tl kanelia
250 g sulatettua voita tai juoksevaa margariinia
4 munaa
1 dl punaviiniä tai kirsikkapurkin lientä

1 tölkillinen hapankirsikoita valutettuna

tai n. 300 g tuoreita hapankirsikoita

kuorrutus:
100 g taloussuklaata

tai tummaa suklaata maidottomaan versioon
1 tl ruokaöljyä
tomusokeria

Sekoita taikinan kuivat aineet. Lisää kananmunat, viini sekä rasva ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Ei tarvitse vatkata. Taikina on aika löysää. Kaada taikina voideltuun ja jauhotettuun irtopohjavuokaan. Nostele valutetut kirsikat taikinan päälle. Kirsikat painuvat paistamisen aikana taikinan sisään. Paista 175° C noin tunti.

Anna kakun jäähtyä ja tee kuorrutus. Sulata suklaa varovasti vesihauteessa ja sekoita siihen ruokaöljy. Valuta ohuena nauhana ristiin rastiin jäähtyneen kakun pinnalle. Anna kuorrutteen kovettua jääkaapissa ja siivilöi pinnalle vielä tomusokeria ennen tarjoilua.