Pientä iltapalaa hengenheimolaisten seurassa

Reilu viikko sitten vietin rattoisan illan kahden bloggarin, yhden (pakollisen?) ruuasta ja käsitöistä kiinnostuneen hangaroundin sekä omien perheenjäsenten kera. Emännöimäni blogimiitti toteutui kuin toteutuikin vaikka yhteisen päivän löytäminen tapaamisesta kiinnostuneiden kanssa olikin haasteellista ja viime hetken peruutuksiltakaan ei vältytty. Otsikon "pientä iltapalaa" on kyllä ihan täyttä kukkua, pöytä notkui sekä suolaisia että makeita herkkuja. Huonosta sääennusteesta huolimatta ilta oli sateeton ja ruokailu onnistui terassilla. Valitettavasti myös ampiaiset löysivät herkkujemme luo ja jälkiruuat nautittiin suosiolla sisällä. Pienin vieras sai ristoksen käteensä, mutta onneksi siitä selvittiin zyrtekillä ja särkylääkkeellä.

 

 

Uneliaan kokin Anna toi mukanaan kahta eri kastiketta, joista toinen oli täyteläinen tomaattikastike ja toinen tuhdisti valkosipulilla maustettu jugurtti kastike. Jugurttikastikkeesta Anna oli ystävällisesti valmistanut myös maidottoman version soijajugurtista. Herkkuja olivat kaikki ja Annalle tiedoksi, että soijaversio parani vaan vanhetessaan. Lisäksi Anna teki vielä vähän perinteisestä poikkeavaa cole slawta, jossa oli kaalin ja porkkanan lisäksi herneitä ja pähkinöitä sekä majoneesin tilalla öljypohjainen unikonsiemenkastike.

 

 

 

Kiristääkö silmukkaa -blogin Peppiina toi tullessaan minulle aivan uutta karppihenkistä siemenleipää, jossa aineksina oli käytetty ainakin kaurahiutaleita, erilaisia siemeniä ja parmesaania sekä nokkosilla ryyditettyä pestoa. Hiukan epäilyttävästä ulkomuodostaan (sori Peppiina) huolimatta pesto oli aivan loistavan makuista ja sopi todella hyvin siemenleivän kaveriksi. Tämän totesivat myös työkaverini, joille vein seuraavana päivänä maistiaisia. Meille jäänyttä ruokamäärää ei nimittäin kaksi aikuista olisi saanut tuhottua ennen kuin ruuat olisivat pilaantuneet. Jälkkäriksi saimme nauttia Peppiinan leipomaa ihanan kirpsakkaa punaherukka-valkosuklaapiirakkaa. Herra maidoton sai aivan oman spesiaalinsa, jossa oli raakasuklaata ja herukoita. Kuvaa tästä herkusta ei saanut ottaa, koska tekijänsä mielestä ulkonäkö ei ollut tarpeeksi edustava.

 

 

 

Sanna the hangaround-jäsen toi tullessaan bataatti-perunasalaattia ja tyttärensä leipomia hauskoja tryffelikeksejä. Keksien maku muistutti vähän mutakakkua, mutta koostumus ei ollut kuitenkaan aivan yhtä kostea. Ulkonäöltään keksit muistuttivat minikokoisia ruislimppuja. Ohje on peräisin 15-vuotiaan Veeran homemade-blogista. Kannattaa käydä kurkkaamassa!

 

 

 

Tryffelikeksit

 

1 dl sokeria

1 1/4 dl vehnäjauhoja

1/2 tl leivinjauhetta

hyppysellinen suolaa

4 rkl kaakaojauhetta

1 tl vaniljasokeria

25 g voita

1 kananmuna

tomusokeria pyörittelyyn

Mittaa kuivat aineet ja voi kulhoon. Sekoita niin että aineet sekoittuvat juuri. Lisää kananmuna ja sekoita kunnes taikina on tasainen. Laita jääkaappiin puoleksi tunniksi. Pyöritä taikinasta palloja, pyörittele ne tomusokerissa ja laita pellille (jätä reilusti väliä, sillä keksit leviävät uunissa paljon). Paista 180 asteisessa uunissa n. 10-12 min, kunnes keksit ovat juuri jähmettyneet, anna jäähtyä hieman.

Itsellä pää löi vähän tyhjää tarjottavien suhteen, mutta onneksi Peppiina pelasti tyhjäpään ja toivoi ribsejä. Niihin sentään kehittelin glasyyrin hapankirsikoista ja siitä tulikin yllättävän hyvä. Ulkoruokailu ja grillaushan ei ole mitään ilman taboullehia, joten sitä myös oli tarjolla.

 

 

 

Kirsikka-glasyyri ribseille

 

0,5 l hapankirsikoita

1 dl sherryä

4 valkosipulinkynttä

1 - 1, 25 dl muskovadosokeria

suolaa

 

Poista kirsikoista kivet ja hienonna valkosipulinkynnet. Laita kaikki ainekset pieneen kattilaan ja keitä pienellä lämmöllä reilu puoli tuntia ilman kantta. Soseuta keitos sauvasekoittajalla (tätä ei ehkä kannata tehdä kattilassa, jos ei halua punapilkullista keittiötä). Tarkasta maku, lisää tarvittaessa suolaa ja keitä vielä hetki, jos glasyyri on liian litkua. Huomaa kuitenkin, että glasyyri paksuuntuu jähtyessään. Sivele ribsien tai muun grillattavan lihan pintaan kypsennyksen loppuvaiheessa.

 

 

 

Ilta oli kaiken kaikkiaan oikein onnistunut, kiitos kaikille osallistujille herkuista sekä hyvästä seurasta!

Joululahjapikkuleivät

Tämän päiväiset "yllätysvieraat", jotka eivät siis tulleet kenellekään muulle kuin minulle yllätyksenä, innostivat muuttamaan joululahjaksi saadut pikkuleipäainekset paremmin syötävään muotoon. Ainekset oli ladottu ihanaan Iittalan Jars purkkiin, joita löytyy jo muutama ennestään vaan ei tätä kokoa. Kiitos Nina! Täytyy myöntää, että en ole mikään suuri pähkinöiden ystävä, mutta nämä pikkuleivät eivät jää purkkiin pitkäksi aikaa happanemaan. Koostumus on ihanan sitkeä ja pähkinät tuovat mukavaa makua.

Pähkinäpikkuleivät

3 1/4 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

1 tl soodaa

1/2 tl suolaa

2 1/2 dl kaurahiutaleita

1 1/2 dl rouhittuja saksanpähkinöitä

1 1/4 dl tummaa ruokosokeria

1 1/2 dl rouhittuja hasselpähkinöitä

1 1/4 dl kidesokeria

1 tl vaniljasokeria

1 1/2 dl rouhittuja pekaanipähkinöitä

2 munaa

100 g voita tai margariinia

Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää kevyesti vatkatut munat ja pehmeä voi. Sekoita hyvin. Pyörittele taikinasta 3-4 cm:n palleroita ja painele ne hieman litteämmiksi. Paista 200 asteessa (kiertoilma 180 °C) uunissa 6-8 min ajan. Jäähdytä.

Huom! Pikkuleivät ovat paistamisen jälkeen hyvin pehmeitä, jotta ne jäävät jäähtyessään sitkeiksi.

Pikkuleipiä

Pikkuleipiä on kiva syödä, mutta niiden leipominen on mielestäni aika tuskallista, erityisesti sellaisten, joissa pitää kaulia taikina ja käyttää muottia. Tässä pari reseptiä, joista toinen on superhelppo kestosuosikkini ja toinen vähän vaativampi (siis minun mittapuun mukaan, tosileipojille varmaan helppo nakki) Mansikkamäki-blogista napattu uusi tuttavuus.

Suklaapiparit

225 g voita tai margariinia

3 dl sokeria

2 tl leivinjauhetta

1 muna

2 1/2 dl vehnäjauhoja

4 3/4 dl kaurahiutaleita

150 g tummaa suklaata

Vaahdota notkea rasva, sokeri ja leivinjauhe kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita joukkoon muna, jauhot ja hiutaleet. Rouhi suklaa pieniksi palasiksi ja lisää taikinaan. Kierittele reilusta ruokalusikallisesta taikinaa pallo, nosta se leivinpaperin päälle pellille ja paina hieman litteäksi. Älä laita taikinapalloja liian lähelle toisiaan, sillä ne leviävät reippaasti paiston aikana. Paista leivonnaisia 175 asteessa noin 12 minuuttia. Irrota piparit leivinpaperilta vasta jäähtyneinä. Annoksesta saa noin 50 suklaahoukutusta. Ohje on Kodin kuvalehden kirjasta Kotileipurin rakkaimmat ohjeet, osa 1: syksy ja talvi.

Pipareita ei kannata paistaa juurikaan tuota 12 min kauempaa, jos haluaa valmiiden pipareiden olevan cookiemaisia, hieman sitkeitä ja pehmeitä.

Karamellitäytteiset suklaapyörät

3 3/4 dl tomusokeria

2 1/2 dl (n. 200 g) pehmennettyä voita tai margariinia

1 kananmuna

1 tl vanilliinisokeria

6 1/2 dl vehnäjauhoja

1/4 tl suolaa

1/2 dl tummaa sokeroimatonta kaakaojauhetta

1 rkl (kaura)maitoa

1/2 dl kovia hedelmäkarkkeja hienonnettuna (esim.TuttiFrutti Crushia)

Vatkaa tomusokeri, voi, muna ja vanilliinisokeri suuressa kulhossa vaaleaksi ja kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää jauhot sekä suola ja sekoita hitaalla nopeudella pehmeäksi taikinaksi. Jaa taikina kahtia. Lisää toiseen puuoleen kaakaojauhe ja maito. Sekoita tasaiseksi.

Kaaviloi suklaataikina kahden leivinpaperin välissä suorakaiteeksi (30x20 cm). Ota päällimmäinen paperi pois ja siirrä taikinalevy syrjään. Sekoita karamellimurska toiseen puoleen taikinaan. Muotoile taikinasta 30 cm pituinen tanko ja nosta se taikinalevyn pitkälle sivulle. Kääri suklaataikina tangon ympäri kuten kääretorttua tehdessä (poista samalla alinta paperia). Nipista sauma kiinni ja kääri rulla kelmuun/leivinpaperiin. Anna olla jääkaapissa 1-2 h tai kunnes se on kovettunut.

Lämmitä uuni 190-200 asteeseen. Leikkaa rulla puolen sentin paksuisiksi viipaleiksi. Nosta pellille ja paista 8-10 min tai kunnes ne ovat kiinteitä. Anna jäähtyä.