Foccaccia Teemun ja Markuksen tapaan

Toissa jouluna sain lahjaksi Teemun ja Markuksen leipäkirjan. Muutamia reseptejä sekä juuren kasvattamistakin kirjasta on tullut kokeiltua, mutta tämä focacciaa olen leiponut useammankin kerran. Arkistojen aarteista löytyi kuva ainoastaan kohonneesta focacciasta, mutta paistetuista ei ainuttakaan. En anna tämän häiritä. Voitte vetää tästä vaikka sellaisen johtopäätöksen, että lopputulos on niin hyvää ettei siitä paljon kuvia ehdi ottamaan!

 

Epäileville Tuomaille vielä rohkaistuksen sana: käyttäkää taikinaan vaan kylmää vettä kuivahiivan kanssa, kyllä se taikina nousee.

Focaccia

 

Taikina:

8,5 dl jauhoja

2,5 tl hienoa merisuolaa

11 g kuivahiiva

0,25 dl oliiviöljyä

3,5 dl kylmää vettä

 

Lisäksi:

oliiviöljyä

timjaminoksia

rosmariininoksia

Sekoita jauhot, suola, hiiva ja oliiviöljy kulhossa. Lisää kylmä vesi taikinaan vähitellen ja sekoita noin kaksi minuuttia. Taikina saa jäädä hyvin kosteaksi.

 

Vaivaa taikinaa noin 18 minuuttia, kunnes siitä tulee venyvää. Anna taikinan levätä kulhossa noin puoli tuntia. öljyä vuoka huolellisesti oliiviöljyllä. Kaada taikina vuokaan ja painele pohjaan siten, että se peittää vuoan kauttaaltaan.

 

Nypi timjamin- ja rosmariininoksista lehtiä ja painele ne taikinaan sormin. Itse olen lisännyt tässä kohdassa myös kalamata-oliiveja. Öljyä leivän pinta kevyesti oliiviöljyllä. Anna nousta peitettynä noin tunti ainakin kaksinkertaiseksi.

 

Pirskota pintaan vielä oliiviöljyä ja ripottele päälle suolankukkia. Paista leipä 215 asteisessa uunissa 20 minuuttia.

 

Ota focaccia heti paistamisen jälkeen pois vuoasta ja jäähdytä ritilän päällä.

Synttärijuhlat

Tiukka loppuvuosi töiden suhteen vei mehut niin ettei blogia ole tullut päivitettyä pariin kuukauteen. Tyttären 6-vuotisjuhlinnat sukulaisten ja ystävien kanssa olin myös siirtämässä joulun jälkeiseen aikaan, mutta saatuani idean simppeliin juhlatarjoiluun juhlat pidettiin kuitenkin ennen joulua. Leivontaurakkaa helpotti myös ystäväni tuomat suussasulavat kardemumma-mustikkapiirakat.

 

 

Tarjolla oli siis:

punajuurihummusta

porkkana-inkivääritahnaa

savu-kikhernetahnaa

hötösämpylöitä

marskinlimppua

kylmäsavulohta

Ekstan suklaakakkua

kardemumma-mustikkapiirakkaa

suklaapistaasimarenkeja

 

 

 

Tahnat saivat kehuja kaikilta vierailta (yllätys yllätys) lapsia lukuun ottamatta. Ne olivatkin kyllä todella täyteläisiä, hyvän makuisia ja ennen kaikkea helppoja tehdä. Ohjeiden mukaan tehdyt annokset punajuurihummusta ja porkkana-inkivääritahnaa olivat suht suuria, joten niistä riitti 16 aikuiselle juhlavieraalle hyvin ja seuraavaksi viikoksi vielä leivän päällekin laitettavaksi. Em. tahnojen ohjeen löysin Soppa365 syyskuun 2014 numerosta.

 Punajuurihummus

 

250 g keitettyjä punajuuria

2 rkl sitruunamehua

1 prk kikherneitä

1/2 dl oliiviöljyä

1/2 ruukku persiljaa

1 tl jeeraa eli juustokuminaa

2 valkosipulinkynttä

1/2 tl  cayennepippuria

suolaa oman maun mukaan

Laita kaikki ainekset tehosekoittimeen ja aja sileäksi tahnaksi. Mausta suolalla.

Porkkana-inkivääritahna

 

500 g keitettyjä porkkanoita

2 valkosipulinkynttä

1 sitruunan mehu

1/2 dl oliiviöljyä

1/2 ruukku korianteria

sentin pala tuoretta kuorittua inkivääriä

suolaa oman maun mukaan

Laita kaikki ainekset tehosekoittimeen ja aja sileäksi tahnaksi. Mausta suolalla.

 

Kaverisynttäreille näperreltiin tyttären kanssa yhdessä (ja taidettiinpa vähän kummitätiäkin käyttää apuna) keksi- ja karkkitikkareita. Kummissakin juhlissa synttärikakun virkaa toimitti Ekstan suklaakakku koristeltuna helpoimmilla pöllökoristeilla evö, sokerimassaan en koskenutkaan.

 

 

Ekstratäytteellä varustettuja domino-keksejä, löysää tomusokerikuorrutetta, strösseleitä ja varrastikkuja. Helppoja ja hauskoja tehdä, syöjien sokerihumala taattu.

 

 

Kaverit saivat viedä aarteenetsinnässä löydetyt namut ja karkkitikkarit kotiin oman maun mukaan väritetyssä pöllökassissa.

 

 

 

Naudanliha-sandwich lehtikaalilla ja savuisella kikhernetahnalla

Sain taas kunnian osallistua Pernod Ricard Finlandin järjestämään Oiva Pari -reseptikisaan. Kilpailun ensimmäisessä vaiheessa on tarkoitus löytää Campo Viejo Reserva 2008 punaviinin kanssa sopiva gourmet-pikaruoka. Keskitäyteläisen viinin makua kuvataan Juomavinkki.fi sivustolla pirteän hedelmäiseksi, eloisaksi, taateliseksi ja nahkaiseksi. Koska en ole mikään viinien suuri asiantuntija, luotin intuitioon (ja ehkä hieman asiantuntijoiden antamiin ruokasuosituksiin) ja aloin kehittelemään englannissa joskus kauan aikaa sitten viettämäni kesän aikana tutuksi tulleiden sandwichien gourmet-versiota. Sisälle valikoitui naudanlihan lisäksi, kovin trendikästä lehtikaalia, jonka terveellistä makua pehmentää savuinen kikhernetahna. Testiryhmän mielestä yhdistelmä sopi loistavasti viinin kanssa ja toki luotan täysin heidän sanaan. Kannattaa siis sinunkin luottaa ja testata yhdistelmää (tai ainakin äänestää sitä sitten kun sen aika koittaa, vink vink).

Naudanliha-sandwich lehtikaalilla ja savuisella kikhernetahnalla

 

8 kpl English muffin -tyylisiä sämpylöitä

n. 500 g naudan sisäpaistia tai -fileetä

savuista kikhernetahnaa

paistettua lehtikaalia

 

Valmista sämpylät, kikhernetahna ja lehtikaalilisuke. Ota paisti tai filee hyvissä ajoin huoneen lämpöön ja leikkaa liha n. 2 sentin paksuisiksi pihveiksi. Mausta pihvit suolalla ja muutamalla rouhauksella mustapippuria. Paista pihvit valurautapannulla haluttuun kypsyyteen. Anna pihvien vetäytyä hetki folion alla. Leikkaa pihvit ohuiksi siivuiksi. Halkaise sämpylät ja levitä molemmille puolille reilu kerros kikhernetahnaa. Lisää väliin vielä liha ja lehtikaali.

English muffin -tyyliset sämpylät

 

3 dl vettä

(tai 0,5 dl maitoa ja 2,5 dl vettä)

2 tl kuivahiivaa

2 rkl sokeria

n. 8 dl (n. 550 g) vehnäjauhoja

1,5 tl suolaa

50 g voita

1 muna

Sekoita hiiva ja sokeri kädenlämpöiseen veteen. Anna seistä n. 5 min. Sekoita muna veteen. Sekoita jauhot ja suola, nypi voi jauhoihin. Sekoita jauhot nesteeseen, vaivaa n. 10 minuuttia. Laita kelmu taikinakulhon päälle ja anna kohota 1-2 tuntia. Kaada kohonnut taikina kevyesti jauhotetulle tasolle varovin ottein. Jaa taikina 8 osaan ja muotoile niistä mahdollisimman litteitä sämpylöitä uunipellille jauhotetuilla käsillä. Peitä sämpylät liinalla ja anna kohota vielä tunti. Paista sämpylät 200 asteisessa uunissa 10-15 minuuttia.

Kikhernetahna

 

2 dl kikherneitä

3 rkl öljyä

3 rkl vettä

1 tl sitruunamehua

puolikas valkosipulinkynsi

n. 1 tl savuaromia

suolaa

Soseuta kaikki ainekset lukuun ottamatta savuaromia ja suolaa kutterissa tai sauvasekoittajalla. Mausta tahna savuaromilla ja suolalla. Huom! savuaromin määrä on viitteellinen, koska aromien voimakkuuksissa saattaa olla eroja. Aloita pienellä määrällä, jottet pilaa tahnaa liialla savunmaulla. Anna makujen tekeytyä hetki jääkaapissa.

 

 

 

Paistettu lehtikaali

 

n. 1 l hienonnettua lehtikaalia

1 keltasipuli

2 valkosipulinkynttä

öljyä

voita

suolaa

mustapippuria

 

Poista lehtikaalista lehtiruodit ja hienonna se hyvin ohuiksi suikaleiksi. Halkaise sipuli ja leikkaa puolikkaat viipaleiksi. Hienonna valkosipulinkynnet. Paista miedolla lämmöllä kaalia ja sipuleja tilkassa öljyä, kunnes kaali alkaa pehmetä, n. 10-15 min. Mausta suolalla, pippurilla ja nokareella voita.

 

 

 

 

Iisi piisi Mile High Key Lime Pie

Minun on jo kauan tehnyt mieli tehdä (ja ehkä vähän syödäkin) Key Lime piirakkaa. Kerran olen maistanut kyseistä herkkua autenttisissa olosuhteissa Key Westissä. Jonkinlaisen vaikutuksen piirakka taisi tehdä, sillä samalta reissulta mukaan tarttui Key Lime Cookin' kirja ja taisinpa pullon tai kaksi "aitoa" limemehuakin tuoda mukanani kotiin. No, kirjanen on saanut levätä ihan rauhassa kaapissa yli kymmenen vuotta, mutta tulihan sille vihdoin ja viimein käyttöä. Työkaverit pääsivät koekaniineiksi ja lopputulos oli ihan onnistunut, koska piirakka saatiin syötyä viiden hengen voimin yhden päivän aikana.

Alkuperäisessä ohjeessa pohjaan tuli graham-keksejä ja sokeria. Käytin niiden sijaan kokojyvä Digestive-keksejä sekä sokeria, mutta tässä tapauksessa mielestäni sokerin voi kyllä hyvin jättää pois, koska täytteessä on jo ihan tarpeeksi makeutta.

Mile High Key Lime Pie

pohja:

3 dl graham- tai digestive-keksimuruja

0,6 dl (n. 50 g) sulatettua voita

(0,6 dl sokeria)

 

täyte:

1 tlk kondensoitua maitoa

4 kananmunan keltuaista

1,2 dl limen mehua

 

koristeluun:

kermavaahtoa

limen kuorisuikaleita

Lämmitä uuni 160 asteeseen. Sekoita keksimurut ja voisula (sekä sokeri) keskenään. Painele seos n. 23 cm vuoan pohjalle sekä hieman reunoille. Kuvan vuoka on 25 cm ja pohja jäi hieman liian ohueksi. Paista 6-8 min. Anna pohjan jäähtyä muutama minuutti.

 

Sekoita sähkövatkaimella ensin keltuaiset ja kondensoitu maito. Lisää hitaasti limen mehu ja sekoita kunnes seos on suhteellisen paksua. Kaada seos pohjan päälle ja paista vielä 8-10 min. Anna piirakan jäähtyä kunnolla jääkaapissa, koristele kermavaahdolla ja limen kuorella.

Susiruma, mutta sikahyvä - inkivääri-raparperikeikauskakku

Oman pihan raparperipenkistä saisi tänä vuonna ainekset raparperipiirakkaan, kun tänä keväänä tajusin lannoittaa niitä kunnolla. Piirakkaan käytetyt raparperit ovat kuitenkin peräisin naapurin palstalta ja omat jäi vielä penkkiin odottamaan muita suunnitelmia. Kakun reseptin löysin täältä. Koska reseptin huutelemaa 25,4 sentin valurauta pannua en omista, muuttelin luovasti ainesosien määrää ylös päin 30 sentin pannulle sopivaksi (luovuudessani saattaa olla syy kakun einiinhehkeään ulkonäköön). Vähän enemmän olisi saanut ainakin taikinaa olla tämän kokoiseen pannuun, mutta lopputulos oli ihan kohtuullinen näinkin. Inkivääri toi mukavaa raikkautta makuun.

Inkivääri-raparperikeikauskakku

 

raparperiseos:

5 dl (n. 400 g) raparperipaloja

1 rkl raastettua inkivääriä

2,5 dl ruokosokeria

50 g voita

 

kakkutaikina:

2 dl kaurahiutaleita

2,5 dl kiehuvaa vettä

50 g voita

1/2 tl vaniljauutetta

1 iso kananmuna

1,5 dl fariinisokeria

1,5 dl sokeria

3,5 dl vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhetta

1/2 tl soodaa

1/2 tl suolaa

Kaada kaurahiutaleiden ja voin päälle kiehuva vesi. Sekoita ja laita sivuun jäähtymään.

Sekoita raparperipalojen joukkoon inkivääri. Sulata valurautapannussa voi, ota pois liedeltä ja sirottele sokeri tasaisesti voisulan päälle. Levitä inkiväärillä maustetut raparperit voi-sokeriseoksen päälle pannulle.

 

Sekoita jauhot, leivinjauhe, sooda ja suola keskenään. Sekoita kaurapuuroon sokerit, kananmuna, vaniljauute ja keskenään sekoitetut kuivat aineet. Levitä seos tasaisesti pannulle. Paista kakku 180 asteessa 30-40 minuuttia. Anna kakun jäähtyä n. 5 min ennen kuin kumoat sen. Tarjoilua kannattaa odottaa ainakin 20 min, jottei kakku hajoa käsiin. Tarjoile vaniljakastikkeen tai -jäätelön kanssa.

 

 

Mini-pizzat lasten makuun

Kuopus täytti 5 vuotta ennen joulua ja tätä juhlistettiin loppiaisena ystävien ja sukulaisten kanssa. Yksi juhlissa tarjoiltavista asioista oli selvillä jo hyvissä ajoin, mini-margheritat. Olimme syksyllä suomalais-italialaisissa häissä Roomassa. Siellä juhlakalu ihastui näihin mini-pizzoihin ja ilmoitti haluavansa samanlaisia myös omille syntymäpäiväjuhlilleen. Kuva näiden mini-pizzojen italialaisista esikuvista löytyy blogin Facebook-sivuilta kansiosta, jossa on esitelty häiden muutakin ruokatarjontaa.

Resepti pizzapohjaan löytyi Soppakellari-blogista. Täydellinen resepti minun makuun, grammoja, minuutteja ja tehoja. Tomaattikastikkeen keittelin tuoreista tomaateista ja maustoin ketsupilla, osui ja upposi ainakin meidän lapsiin. Tuosta taikina määrästä tuli kuutisenkymmentä mini-pizzaa, kun yhteen pizzaan käytin n. 13 g taikinaa (kyllä, punnitsin taikinapallerot!) ja yksi annos tomaattikastiketta riitti myös tuohon määrään. Päälle vain mietoa tai vahvaa tarpeeksi rasvaista juustoa raasteena.

Tuoretomaattikastike lasten makuun

 

6-7 tomaattia

1 valkosipulinkynsi

tilkka öljyä

3 rkl ketsuppia (Heinz)

1 tl sokeria

suolaa

Kalttaa tomaatit ja poista kannat. Kuutioi tomaatit pieniksi, hienonna valkosipulinkynsi. Kuullota valkosipulia hetki öljyssä, lisää tomaattikuutiot. Mausta ketsupilla, sokerilla ja suolalla. Keittele matalalla lämmöllä kunnes kastike on sopivan sakeaa. Tarkoitus on, että kastikkeessa sattumia.

Tänä vuonna en viitsinyt alkaa kikkailemaan kakun koristelun kanssa, joten koristelimme kakun yhdessä sankarin kanssa sokerimassasta (jonka sentään itse värjäsin) tehdyillä kirjaimilla ja karkeilla. Täytteenä oli maidotonta vaniljamoussea ja pakastettuja puutarhavadelmia. Kakkupohjaan kokeilin ensimmäistä kertaa ohjetta, jossa jauhojen ja sokerin määrä oli 0,7 x munien paino. Jauhoista vajaa puolet oli perunajauhoja ja loput vehnäjauhoja. Leivinjauhetta lisäsin varmuuden vuoksi 0,5 tl vaikka ohjeessa vakuutettiin, että ilmankin pärjää. Pohja kohosi hienosti eikä lässähtänyt lainkaan jäähtyessä. Tällä reseptillä teen varmasti jatkossa kaikki kakkupohjat. Viiden munan kakusta ei muuten jäänyt kuin rippeet jäljelle vajaan 30 vieraan jäljiltä (joista tosin puolet oli lapsia). Tällaista suosiota minun kakut eivät ole saaneet nauttia.

 

 

 

Maidoton vaniljamousse täytekakkuun

 

1 prk Alpro Air & Cream soijakermaa

1 tölkki (750 g) Alpro vaniljasoijajugurttia

tilkka sitruunamehua

4 liivatelehteä

 

Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen. Vaahdota soijakerma. Sekoita vaahto soijajugurttiin. Kuumenna sitruunamehu kiehuvaksi, purista liivatteista ylimääräinen vesi ja liuota ne mehuun. Anna liivateseoksen jäähtyä hetki ja sekoita liivate jugurttiseokseen.

 

Kasaa kakku irtopohjavuoassa. Laita alimman kostutetun kakkupohjan  kerroksen päälle jäisiä kotimaisia puutarhavadelmia. Kaada puolet moussesta pohjan päälle. Tee sama toiselle kerrokselle ja laita päällimmäiseksi viimeinen kostutettu pohja. Anna hyytyä mieluiten yön yli. Koristele (soija)kermavaahdolla ja karkeilla.

 

 

 

Kaverisynttäreiden kakun koristelusta sankari vastasi ystävänsä kanssa ihan itse. Kakun koristeina käytettiin bilar-karkkeja ja kakku sai nimen "Ruuhka".

 

 

Täydellinen suklaakakku täydellisessä vuoassa

Tämä suklaakakkuresepti on tullut talouteemme mieheni kautta ja muistini mukaan mieheni harjoitti jonkinlaista suhteen edistämistämistoimintaa tämän kakun avulla seurustelumme alkuaikoina. Kakku on koostumukseltaan ihanan pehmeä ja sopivan kostea, ei kuitenkaan mutakakkumaisen tahmea. Kakku sopii myös gluteenittomaan ruokavalioon, jos vain muistaa korvata vuoan jauhotuksessa käytetyt korppujauhot jollain gluteenittomalla tuotteella. Alkuperäinen resepti löytyy aina yhtä luotettavasta Aura Liimataisen "Parasta kotiruokaa" kirjasta. Tällä kertaa kakku vietiin ystäväperheen luo illallisen jälkiruuaksi. Kakku paistettiin Soul Kitchenin Annan Hella & Herkku puodista peräisin olevassa keraamisessa vuoassa. Vaikka resepti onkin melko takuuvarma, tuntui se tällä kertaa onnistuvan erityisen hyvin. Liekö syynä paksureunainen ja -pohjainen vuoka, jossa kakku kypsyi tasaisesti.

 

Italialainen suklaakakku

 

200 g tummaa suklaata

100 g voita

4 kananmunaa

200 g tomusokeria

1/2 dl perunajauhoja

2 tl vaniljasokeria

 

pinnalle:

tomusokeria

Voitele ja jauhota pyöreä (halk. 23 cm) tasapohjainen vuoka. Paloittele suklaa ja voi ja sulata ne vesihauteessa. Nosta astia pois vesihauteesta ja jätä seos jäähtymään.

 

Erota munista valkuaiset ja keltuaiset. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Vatkaa keltuaiset ja tomuseokeri vaahdoksi. Lisää perunajauhot siivilän läpi ja mausta vaniljasokerilla. Lisää jäähtynyt suklaa-voiseos keltuaisvaahtoon. Kaada valkuaisvaahto taikinan päälle ja sekoita kevyesti taikinaa nostellen. Taikinaan saa jäädä pieniä valkoisia hattaroita valkuaisesta.

 

Paista kakkua uunin keskiosassa 175 asteessa 30-35 min. Anna kakun jäähtyä. Voit halutessasi kumota kakun vuoasta. Siivilöi kakun päälle tomusokeria ja tarjoa lisänä maustamatonta kerma- tai soijakermavaahtoa.

Juhannuksen ruokakekkerit

Ennen kuin raportoin viime viikonlopun ruokabloggaajien kokoontumisajoista, täytyy esitellä juhannuksen ruokakekkerit lähinnä kuvien välityksellä. Paikalla oli taas liuta serkuksia ja pikkuserkuksia plus pari karvakuonoa, jotka eivät ainakaan ulkonäkönsä puolesta ole sukua toisilleen.

 

 

Aattona käytiin perinteiden mukaan juhannustorilla. Kaikki pullat ja muut leivonnaiset oli jo myyty, kun pääsimme paikalle. Mukaan tarttui kuitenkin kirppispöydästä Arabian muki, joka tulee jatkossa toimimaan grillaussoosikuppina. En voinut myöskään vastustaa kauniita ohuen ohuita juomalaseja, jotka toimivat oivallisesti mojito-laseina.

 

 

Juhannusjuhlien emäntä pyöräytti aattona aivan meilettömän hyvän omenapiirakan kaasu-uunissa (respect!) heitellen taikinan ainekset kulhoon ihan näppituntumalla. Päälle tulleet omenapalat pyöriteltiin sitruunamehussa, sitä täytyy kokeilla seuraavan kerran omppupiirakkaa leipoessa.

 

 

 

 

 

Heinolan Heilasta ostetusta jauhetusta naudan etuselästä tuli kyllä parhaat hampurilaispihvit ikinä. Lihan mausteena vain suolaa ja mustapippuria, mutta muita höysteitä sitäkin enemmän, kuten kuvasta näkyy. Paksut pihvit grillaattiin epäsuoralla lämmöllä n. 120 asteessa ja koska liha oli vasta jauhettua, pihvit uskalsi jättää medium plussiksi.

 

 

Jossain välissä ehti tulla taas nälkä ja grilliin laitettiin West Sharkin karitsa-, peura- ja kesämakkaroita. Makkarat syötiin hampurilaisista ylijääneiden sämpylöiden välissä.

 

 

Ribsejä tehtiin kahdella eri tapaa, tutulla Memphisin tyylillä ja udella suosikkireseptillä "Grandpa's barbecued pastramied ribs". Reseptin laitan jakoon kunhan ehdin.

 

 

 

 

Ihan näin seesteistä ei meno ollut koko juhannusta, mutta näitä hetkiä muistelen mielelläni, heh!

 

  

 



Maidoton hyydykekakku omenasta ja päärynästä

Eräässä aikaisemmassa postauksessa lupailin maidottoman omenahyydykekakun reseptiä. Resepti tulee tässä ja kaupan päälle päärynä-lime-muunelma samaisesta reseptistä. Mausteiden ansiosta soijan maku ei puske kovin pahasti läpi näissä kakuissa ja hyvin ovat maistuneet jälkkärinä muillekin kuin maidottomille ruokailijoille.

 

 

Maidoton omenahyydykekakku

 

pohja

180 g digestive keksejä

75 g maidotonta margariinia

 

täyte

n. 200 g hapanta omenaa pieninä kuutioina

1 dl vettä

2 rkl vaniljasokeria

kanelitanko 

1 prk (2,5 dl) Alpro Air&Creamya

1 prk (500 g) Alpro Maustamatonta "jugurttia"

3-4 liivatelehteä

sokeria maun mukaan

 

kiille

n. 250 g hapanta omenaa pieninä kuutioina

1 rkl sitruunamehua

2 dl vettä

1 dl hyytelösokeria

 

Aloita kakun teko laittamalla soijajugurtti valumaan suodattimeen. Anna valua niin kauan, että nestettä on erottunut n. 2 dl. Jos et ehdi valuttamaan jugurttia käytä siitä vain 2/3 purkkia. Kuutioi omenat suht tasakokoisiksi kuutioiksi. Laita pieneen kattilaan omenakuutiot, vesi, vaniljasokeri ja kanelitanko. Anna omenoiden kiehua liemessä 3 minuuttia ja jätä kuutiot jäähtymään ja maustumaan liemeen.

 

Pingota irtopohjavuoan pohjalle leivinpaperi. Murskaa keksit ja sekoita sulatettu rasva murskan joukkoon. Painele seos vuoan pohjaan. Laita pohja jääkaappiin jähmettymään.

 

Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen. Jos et ole valuttanut jugurttia, käytä 4 liivatelehteä. Vatkaa Air&Creamy vaahdoksi ja sekoita vaahtoon valutettu jugurtti. Valuta omenakuutiot ja ota liemi talteen. Kuumenna liemi ja liuota siihen liivatelehdet. Sekoita jugurttivaahtoseokseen omenakuutiot ja hieman jäätynyt liivateliemi. Lisää täytteeseen maun mukaan sokeria ja kaada täyte vuokaan. Anna hyytyä jääkaapissa vähintään neljä tuntia.

 

Kun täyte on hyytynyt kunnolla valmistä kiille. Kuutioi omemat suht tasakokoisiksi kuutioiksi. Kiehauta kattilassa omenakuutiot, sitruunamehu, vesi ja hyytelösokeri. Anna seoksen jäähtyä mahdollisimman haaleaksi ennen kuin kaadat sen täytteen päälle, muuten täyte "sulaa" ja kiilteen sekaan tulee täytettä. Itse en pystynyt tätä täysin välttämää, kuten kuvasta näkyy. Anna kiilteen hyytyä ennen kakun irroitusta vuoasta (tähän ei mene kauaa).

 

 

 

 

 

Maidoton päärynä-limekakku

 

pohja

180 g digestive keksejä

75 g maidotonta margariinia

 

täyte

n. 200 g ei kovin kypsää päärynää pieninä kuutioina

1/2 limen mehu

3/4 dl vettä

1 tähtianis

kanelitanko

1 prk (2,5 dl) Alpro Air&Creamya

1 prk (500 g) Alpro Maustamatonta "jugurttia"

3-4 liivatelehteä

sokeria maun mukaan

 

kiille

n. 250 g ei kovin kypää päärynää pieninä kuutioina

1/2 limen mehu

limenkuorisuikaleita

2 dl vettä

1 dl hyytelösokeria

 

Aloita kakun teko laittamalla soijajugurtti valumaan suodattimeen. Anna valua niin kauan, että nestettä on erottunut n. 2 dl. Jos et ehdi valuttamaan jugurttia käytä siitä vain 2/3 purkkia. Kuutioi päärynät suht tasakokoisiksi kuutioiksi. Laita pieneen kattilaan päärynäkuutiot, vesi, tähtianis ja kanelitanko. Anna päärynöinen kiehua liemessä 3 minuuttia ja jätä kuutiot jäähtymään ja maustumaan liemeen.

 

Pingota irtopohjavuoan pohjalle leivinpaperi. Murskaa keksit ja sekoita sulatettu rasva murskan joukkoon. Painele seos vuoan pohjaan. Laita pohja jääkaappiin jähmettymään.

 

Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen. Jos et ole valuttanut jugurttia, käytä 4 liivatelehteä. Vatkaa Air&Creamy vaahdoksi ja sekoita vaahtoon valutettu jugurtti. Valuta omenakuutiot ja ota liemi talteen. Kuumenna liemi ja liuota siihen liivatelehdet. Sekoita jugurttivaahtoseokseen omenakuutiot ja hieman jäätynyt liivateliemi. Lisää täytteeseen maun mukaan sokeria ja kaada täyte vuokaan. Anna hyytyä jääkaapissa vähintään neljä tuntia.

 

Kun täyte on hyytynyt kunnolla valmistä kiille. Kuutioi päärynät suht tasakokoisiksi kuutioiksi. Kiehauta kattilassa päärynäkuutiot, limemehu, vesi ja hyytelösokeri. Anna seoksen jäähtyä mahdollisimman haaleaksi ennen kuin lisäät limenkuorisuikaleet ja kaadat sen täytteen päälle, muuten täyte "sulaa" ja kiilteen sekaan tulee täytettä. Anna kiilteen hyytyä ennen kakun irroitusta vuoasta (tähän ei mene kauaa).

 

Prinsessakekkerit

Postausjumi on vaivannut koko joulukuun, mutta josko sitä alkaisi purkamaan näin uuden vuoden kunniaksi vaikka raportilla joulukuussa pidetyistä prinsessakekkereistä. Juhlia vietettiin kuopuksen 4-vuotissynttäreiden kunniaksi kummien ja ystävien seurassa. Tällä kertaa tarjoilut olivat tavoistani poiketen leivontapainotteiset. Kuppikakkuneitsyytenikin menetin, kun innostuin käyttämään Confetista kaupanpäällisiksi saamani valmiin kuorrutepussukan.

 

 

 

 

 

Minikokoisten kuppikakkujen lisäksi tarjolla oli hapankaalipiirakkaa, karamellisoitua sipulia voitaikinalla, kahta eri sorttia pizzakierteitä, vaahtokarkkeja, prisessakeksejä, vadelmahyydykekakku ja mansikkatäytekakku aiheeseen sopivilla koristeilla. Hapankaalipiirakkaan ja sipuli-voitaikinapaloihin sain inspiraation Sillä sipuli-blogista. Piirakkaan käytin omatekoista perunavoitaikinaa valmiin voitaikinan sijaan ja täyteestä muokkasin maidottoman version. Alla resepti omaan versiooni, josta tulee uunipellillinen piirakkaa, alkuperäinen löytyy täältä.

 

 

Lihaisa hapankaalipiirakka

 

2 annosta perunavoitaikinaa

perunavoitaikina:

250 g voita

250 g kypsää perunaa

3 3/4 dl vehnäjauhoja

1 rkl kylmää vettä

 

täyte:

400 g paistijauhelihaa

200 g suppilovahveroita

TAI 2 dl kuivattuja suppilovahveroita noin ½ tuntia vedessä liotettuina

400 g hapankaalia

1 - 1,5 dl Oatly ruokaan

3 porkkanaa

2 sipulia

suolaa ja mustapippuria

ripaus sokeria

 

kananmunaa voiteluun

 

Valmista kaksi annosta perunavoitaikinaa. Tein itse taikinan kahdessa erässä käsittelyn helpottamiseksi. Nypi voi, jauhettu peruna ja vehnäjauhot sekaisin. Lisää kylmä vesi. sekoita tasaiseksi. Muotoile taikina suorakaiteen muotoon. Anna olla hetki jääkaapissa lepäämässä. Laita hapankaali valumaan lävikköön.

 

Valmista täyte. Ruskista jauheliha ja sienet pannussa. Mausta suolalla ja pippurilla. Lisää lihan ja sienten joukkoon valutettu hapankaali, hienonnettu sipuli ja raastettu porkkana. Paista vielä hetki kevyesti sekoittaen. Lisää kaurakermaa vähitellen niin, että seoksen maku hieman pehmenee, mutta koostumus ei tule liian löysäksi.

 

Kauli toinen puolikas taikinasta leivinpaperin päälle ja siirrä se pellille. Levitä täyte pohjan päälle. Kauli loput taikinasta leivinpaperin päälle ja nosta toinen taikinalevy leivinpaperin avulla kanneksi. Pistele haarukalla ja voitele kananmunalla.

Paista piirakkaa 200-asteisen uunin keskitasolla noin 20 minuuttia kunnes on saanut kauniin värin.

 

Piirakka on aika tuhtia tavaraa, joten siitä kannattaa leikata suht pieniä paloja, jos aiot tarjoilla sitä juhlissa. Iltapalana tai lounaana menee varmasti isompikin pala esim. vihersalaatin kanssa.

 

 

Karamellisoidulla sipulilla ryyditetyt voitaikinaneliöt olivat huippuhyviä ja helppoja tehdä. Ohje niihin löytyy täältä. Leikkasin torttutaikinalevyt kahdeksaan osaan  ja palat olivat juuri sopivan kokoisia suupaloja. Noin pieniin ruutuihin kannattaa sipuli pilkkoa 1/4 renkaiksi, silloin ei mene sipulit yli reunojen.

 

 

Vadelmahyydykekakku oli maidoton. Pohjalla digestivekeksejä, täytteessä puutarhavattuja, valutettua soijajugurttia, Alpro Air&Creamya ja liivatetta. Päällä puutarhavattuja ja hyytelösokeria. Tein tämän kakun päällystä vaille valmiiksi pakastimeen ja ihan hyvin kakku kesti sen. Rakene oli ehkä hieman rakeinen ja löysä kakun oltua jonkin aikaa lämpimässä, mutta en usko, että maku olisi kärsinyt kovasti. Pinnoittamattomassa metallivuoassa pakastaminen oli antanut kakun ulkopinnalle viehättävän lilan sävyn.

 

Kakkuun piti alkuperäisen suunnitelma mukaan tulla koristeeksi pikeeristä tehty 3D-kruunu, mutta se ei nyt vaan onnistunut, ei varsinainen eikä varasellainen, piste. Onneksi plan-b oli mietitty ja kruunu syntyi samasta massasta kuin varsinainen päällinenkin. Kruunu kelpasi myös sankarille, joten loppu hyvin, kaikki hyvin. Kakun pohjan paistoin "jalkapallovuoassa" ja kerrankin pohja ei lässähtänyt keskeltä. Tätä vuokaa täytyy lainata siis toistekin.

 

 

Minikuppikakkujen pohjina olivat sitruuna- ja suklaaminimuffinssit, koristeena kakun päällisestä yli jääneestä massasta tehtyjä kukkia. Tarjolla kuppikakut olivat lasilautasista ja jälkiruokamaljoista tehdyssä DIY-kerrosvadissa, joka liimaan kasaan pikeerillä. Liimaakin voisi käyttää, mutta silloin kerrosvati täytyisi säilyttää kokonaisena. Tällä kertaa toisen ja kolmannen kerroksen jalan sisälle sujahti lego friends hahmo.

Jossain vaiheessa juhlia sankari muuttui sormet täynnä dimangisormuksia olevaksi prinsessaksi. Oi sitä ihanan tilpehöörin määrää mitä rinsessan päältä löytyi ennen nukkumaanmenoa.

 

 

Omenahyydykekakku

Tämän kakun postaus meinasi jäädä ihan unholaan vaikka vieläkin vesi herahtaa kielelle, kun muistelee sen makua. Kakku sisältää poikkeuksellisesti maitotuotteita (ja paljon), koska perheen maitoallergikko oli humputtelemassa viikonlopun aivan toisaalla ja minulla perheen ulkopuolisia apuvoimia kakun tuhoamiseen. Maidoton versio tästä kakusta täytyy kyllä yrittää joku päivä tehdä, niin hyvää tämä oli. Alkuperäinen resepti löytyy täältä. Alla oma, hieman enemmän omenaa sisältävä muunneltu versio.

Omenahyydykekakku

 

omenahilloke

300 g (hapanta) omenaa pieninä kuutioina

2,25 dl vettä

75 g hyytelösokeria

2 tl vanilja sokeria

 

pohja

180 g Digestive-keksejä

75 g voita

 

täyte

2,5 dl vispikermaa

200 g rahkaa

60 g sokeria

2 tl vaniljasokeria

70 g valkosuklaata

Sekoita omenahillokkeen ainekset kattilassa. Keitä aineksia viitisen minuuttia. Anna jäähtyä.

 

Murskaa keksit pakastepussin ja kaulimen avulla. Sekoita joukkoon sulatettu voi. Painele seos irtopohjavuoan pohjalle.

 

Sulata suklaa. Vaahdota kerma ja lisää sokerit, rahka ja sulatettu valkosuklaa. Sekoita täyte tasaiseksi. Levitä puolet omanahillokkeesta pohjan päälle. Kaada täyte pohjan ja hillokkeen päälle. Anna hyytyä jääkaapissa nelisen tuntia. Levitä hyytyneen kakun pinnalle loput hillokkeesta.

 

Kakku pysyi hyvin koossa vaikkei siinä käytettykään liivatetta. Rakenne oli aika pehmeä ja hetken lämpimässä oltua kakku ei enää oikein pysynyt "ryhdissä". Joten jos kakkua haluaa tarjota esim. juhlissa, joissa se joutuu olemaan lämpimässä tarjoilupöydällä, kannattaa massaan lisätä liivatetta.

Rapurapurallaa

...rallateltiin perinteisesti jo kahdeksatta kertaa elokuun puolessa välissä ystäväperheen mökillä. Näitä rapujuhlia vietetään lähtökohtaisesti aina koulujen alkua edeltävänä viikonloppuna. Tällä kertaa mukaan pääsi 8 aikuista ja 7 lasta ikähaitarina 2-12 vuotta. Ensimmäisissä juhlissa lasten rapupöytään ei ollut kovasti tungosta, mutta nyt innokkaita syöjiä alkaa olla jo aika monta. Lasten lisäksi rapuaiheista rekvisiittaakin on vuosien varrella kertynyt ihan kiitettävästi, suurin osa menee kategoriaan "mauton, mutta tyyliin sopiva". Täysin toiseen kategoriaan menevät kyllä mökiltä löytyvät 60- ja 70-luvun astiat, esim. kultakoristeiset lautaset ja rujon kauniit viinilasit.

Tänä vuonna terassin pöydän ylle laitettiin punaiset kynttilälyhdyt tunnelmaa luomaan. Ja nehän täytyi jonkun sinne laittaa ja minä pääsin pääsin lempipuuhaani, "asentamaan"!

 

Rapukausi taitaa olla jo lopuillaan, mutta kirjataan nyt ensi vuotta varten rapujen keitto-ohje kuitenkin tänne, sillä nyt oli suola ja muutkin maut erityisen kohdallaan. Rapujen keitto on näissä juhlissa miesten hommaa, naiset ja lapset saunoo ja ui sillä aikaa. Minun mielestä oikein hyvä työnjako!

Rapujen keitto-ohje

50 elävää rapua

5 l vettä

2 dl karkeaa merisuolaa

2 rkl sokeria

puntti kruuunutilliä

Mittaa vesi suureen kattilaan. Lisää joukkoon suola, sokeri ja sopivan kokoisiksi pätkiksi katkottu puolikas tillipuntti. Kuumenna vesi kiehuvaksi. Laita ravut yksitellen kattilaan kiehuvaan veteen. Muista tarkistaa, että ravut ovat eläviä. Kun viimeinenkin rapu on laitettu kattilaan, anna rapujen kiehua vielä 10 minuuttia.

Laita laita toiseen kattilaan loput tillit ja nostele keitetyt ravut tillien päälle. Siivilöi keittoliemi ja kaada se kattilaan. Jäähdytä mahdollisimman nopeasti. Rapujen päälle voi laittaa muutaman kylmäkallen pakastepussien sisällä nopeuttamaan jäähtymistä. Anna rapujen maustua liemessä yön yli.

Juhlaviikonlopun perinteisiin kuuluu myös puutarhavattujen poimiminen läheiseltä marjatilalta. Vaikka puutarhavatut eivät olekaan makeudeltaan villivattujen veroisia vie minun tapauksessa helppous tässä asiassa voiton. Tänä vuonna mökin piha oli mustikoita sinisenään ja jälkkäriksi tehtiinkiin perusmarjapiirakkaa vatuista ja mustikoista sunnuntai-vehnäjauhopussin kyljestä löytyvän ohjeen mukaan. Tuplana tehtynä tuosta ohjeesta tuli pellillinen piirakkaa. Muuten toimin ohjeen mukaan, mutta munat ja sokerin vatkasin vaahdoksi ja suurimman osan mustikoista sekoitin taikinan joukkoon, taisipa niitä marjojakin olla vähän enemmän kuin ohjeessa.

Koska järvivesi alkoi olla jo aika kylmää, saunomisesta vähän vähemmän välittävät tyypit saivat laiturille henkilökohtaiset kylpytynnyrit.

Lopuksi täytyy esitellä vielä yksi mökin kestosuosikkipuuha. Mökillä on säilytetty Apu- ja Seura-lehtiä vuosien varrelta. Tämä ruokaohjehelmi löytyi muistaaksen vuodelta -92 olevasta lehdestä. Olikohan tuolla vihreällä broilermurekkeella tarkoitus käännyttää kasvissyöjiä?