Makkaratalkoot

Koska makkaroiden tekeminen on kovin trendikästä ja olen erittäin trendikäs nelikymppinen, sain kevään korvalla lahjaksi perheeltä jokanaisen unelman, Kitchen Aid -yleiskoneen ja siihen jatkoksi vielä lihamyllyn ja makkarasuppilot toiselta trendikkyydestäni hyvin perillä olevalta joukkiolta. Kiitosta vaan, ikääntymisellä on siis myös hyviäkin puolia!

 

Hottismakkarat punertavat alimmaiset, lasten makkarat päällimmäiset ruskehtavat ja italomakkarat valjuimman väriset oikealla

Eräänä syksyisenä viikonloppuna pidimme kahden ystäväperheen kanssa makkaratalkoot, joissa oli tavoitteena saada aikaiseksi kolmea eri sorttia makkaraa: yhtä joka olisi aika tulinen (hottismakkara), yhtä jota lapset söisivät (lasten makkara) ja yhtä italialaistyylistä fenkolilla ja aniksella maustettua (italomakkara). Mieheni kanssa olimme harjoitelleet makkarantekoa kerran ennen talkoita tekemällä vajaa viisi kiloa makkaroita ystävämme juhliin. Nämä makkarat tehtiin kesälomalla yhtenä iltana "sillai nopeesti, kun lapset on menneet nukkumaan" (samalla metodilla meidän huushollissa ollaan tehty pari remonttia ja yksi terassi). Noh, makkaroista tuli hyviä, mutta me emme menneet kovin aikasin nukkumaan.

 

Nämäkään makkarat eivät kovin nopeasti valmistuneet, vaikka tällä kertaa varsinaisia tekijöitä oli triplasti enemmän ja lisäksi vielä kuusi lasta. Hommaa kuitenkin riitti prosessissa kaikille ja hauskaa oli. Miehet hoitivat lihojen jauhamisen ja massan pursottamisen suoleen sekä grillaamisen. Naiset hoitivat mausteiden punnaamisen ja kirjaamisen sekä muutaman muun huoltotoimenpiteen.

 

Tällä kertaa käytimme lampaan suolta, jota oli n. 5 metriä. Se ei aivan riittänyt tähän reilun kolmen kilon satsiin, mutta se ei periaatteessa haitannut, koska paistoimme lopusta massasta pihvejä. Makkarat kypsennettiin hiiligrillissä ilman esikypsennystä. Ohuet lampaan suoleen tehdyt makkarat eivät olleet parhaita mahdollisia tälle kypsennysmetodille. Seuraavat grillattavat makkarat tehdään siis sian suoleen ja nämä ohuet makkarat paistetaan jatkossa pannulla.

 

Hottismakkara

750 g possun kasleria

250 g possun kylkeä

150 g valkosipuli-sipuliseosta (25 g/125 g)

4 g savupaprikajauhetta

13 g hienoa merisuolaa

3 g jeeraa

1 g oreganoa

sopivasti mustapippuria

3 g chilirouhetta/hiutaleita

1 g rouhittuja korianterinsiemeniä

3/4 dl kylmää valkoviiniä

1/4 dl siideriviinietikkaa

 

 

Lasten makkara

1 kg Wotkinsin sika-nautajauhelihaa (~15 % rasvaa)

200 g silavaa

150 g valkosipuli-sipuliseosta (25 g/125 g)

4 g jeeraa

n. 1 1/2 rkl kuivattua minttua

sopivasti mustapippuria

2 g sinappijauhetta

13 g hienoa merisuolaa

4 g valkosipulijauhetta

4 paprikajauhetta

3/4 dl kylmää olutta (lageria)

1/4 dl siideriviinietikkaa

 

 

Italomakkara

750 g possun kasleria

250 g possun kylkeä

10 g suolaa

3 g fenkolinsiemeniä

1 g aniksensiemeniä

1 g chilirouhetta

4 g valkosipulijauhetta

1/4 dl punaviinietikkaa

Makkarat valmistuivat seuraavien vaiheiden kautta:

• lihat ja silava kuutioitiin ja laitettiin pariksi tunniksi pakastimeen ennen jauhamista
• hienonnetut sipulit kuullotetttiin pienessä määrässä öljyä ja annettiin jäähtyä
• kohmeiset lihakuutiot jauhettiin
• toiselle jauhatuskierrokselle kasler-kylkiseos jaettiin kahtia ja mukaan laitettiin sipuliseos (vain hottis)
• valmis jauheliha jauhettiin myös silavakuutioiden ja sipuliseoksen kanssa
• massat maustettiin yllä olevilla maustemäärillä
• mausteet sekoitettiin massaan yleiskoneella ja samalla lisättiin neste
• massoista paistettiin koepalat ja lisättiin tarpeen mukaan mausteita
• valmiit massat laitettiin jääkaappiin odottamaan pursotusta
• viileät massat pursotettiin suoleen ja makkarat grillattiin hiiligrillissä kypsiksi

 

Makkaroiden kanssa nautittiin kaalisalaattia, veneperunoita ja erilaisia oluita sekä Suomen miesten koripallomaajoukkueen taidonnäytteitä

Jälkiruuaksi saimme nauttia yhdeltä vieraalta tilaamaani syntisen hyvää omenapiirakkaa, resepti tulee myöhemmin.

Fenkoli-artisokkapasta

Jokin aika sitten sain kutsun Pernod Rickhard Finlandin järjestämään reseptikilpailuun, jossa tehtävänä oli kehitellä Jacob's Creek Earth Vine Grape Chardonnayn makumaailman kanssa yhteensopiva kasvisruokaresepti. Aikani mietittyä päätin ottaa haasteen vastaan, vaikka kasvisruuat eivät olekaan aivan ominta alaani ruuanlaitossa. Viiniä maistettuani päädyin kokeilemaan tätä täyteläisen makuista fenkoli-artisokkapastaa, johon kastikkeen viinilisäys tuo sopivaa raikkautta. Kuusihenkisen testiraadin mielestä annos sopi täydellisesti yhteen viinin kanssa, joten fenkolin, artisokan, kerman ja chardonnayn yhdistelmä taisi olla napakymppi.

Fenkoli-artisokkapasta

(4 hengelle)

1 suurehko fenkoli

n. 15 cm pala purjoa

1 tölkki (360/240 g) suolaliemeen säilöttyjä artisokan sydämiä

1 dl (kaura)kermaa

1 dl valkoviiniä (esim. Jacob's Creek Earth Vine Grape Chardonnay)

voita

öljyä

suolaa

mustapippuria

parmesania

persiljaa

n. 300 g pastaa

Pilko fenkoli n. 1x1 cm palasiksi, hienonna valkosipuli, viipaloi purjo sekä huuhtele artisokan sydämet vedellä ja laita ne valumaan lävikköön. Kuullota fenkolia ja valkosipulia öljy-voiseoksessa. Lisää kerma ja valkoviini. Kiehuta seosta hiljalleen ilman kantta vajaa 10 min, lisää purjo ja jatka kiehutusta vielä muutama minuutti. Purista artisokan sydämistä varovasti viimeisetkin nesteet, paloittele ne neljään osaan ja lisää seokseen. Mausta seos suolalla ja mustapippurilla sekä halutessasi parmesanilla. Sekoita kastike kypsän pastan joukkoon ja tarjoile persiljasilpun ja parmesanin kanssa.

Juomaksi sopii erinomaisesti Jacob's Creekin Earth Vine Grape Chardonnay.

Edit: samaisen reseptikilpailun satoa löytyy ainakin myös Masutoaitemu-, Kivistössä- ja Kaikki äitini reseptit -blogeista. Käykääpä kurkkaamassa!