sunnuntai 9. tammikuuta 2011

Sunnuntaiaamun munakas

Melkein joka sunnuntai saan nauttia tätä miehen valmistamaa ihanaa espanjalaistyyppistä munakasta. Aina ei kaapista löydy kaikkia reseptin aineksia, mutta vähemmälläkin pärjää. Ilman tomaattipyrettä ja Tabascoa munakkaan mausta jää se oleellinen pois, ne siis kannattaa pitää mukana. Tämän aamun munakkaassa ei ollut herkkusieniä, tuoretta basilikaa (kuivattua kylläkin) eikä tomaatteja, mutta hyvältä maistui silti.




Sunnuntaiaamun munakas

4 munaa
1/2 dl vettä
1 (salotti)sipuli
1 pkt pekonia
kirsikkatomaatin puolikkaita
3-4 isoa herkkusientä
tomaattipyrettä
Tabascoa
öljyä
suolaa
pippuria
tuoretta basilikaa

Paista pilkottu pekoni pannulla, siirrä sivuun. Kuullota pekonin rasvassa pilkottu sipuli ja tomaattipyre. Ruskista herkkusienilohkot erillisellä pannulla ilman öljyä. Vatkaa munien  rakenne rikki kulhossa, lisää vesi, Tabasco, suola ja pippuri. Lisää pannulle paistetut pekonit, herkkusienet ja tomaatit, paista hetki. Lisää munaseos ja paista, kunnes munaseos on hyytynyt.

Kuva on tämän aamuisesta munakkaasta. Jos mukana on kaikki tilpehöörit, niin munakas on paljon muhkeamman näköinen.




Mahat täynnä kelpasi köllötellä sohvalla ja katsoa lastenohjelmat loppuun.


 
Edit, uusi kuva muhkeammasta munakkaasta



Pangasiusta purjopedillä

Jonkin aikaa sitten ostin pakastettua pangasius-kalaa, joka on ihan uusi tuttavuus minulle. Kalahan tulee ilmeisesti Thaimaan suunnasta, joten fileet saivat uuniin seurakseen inkivääriä, tuoretta korianteria, valkosipulia, chiliä ja limen mehua. Fileet olivat aika ohuita ja ajattelin, että aiemmin kokeiltu tapa laittaa kaksi filettä päällekäin toimisi tässä. No ei sitten kuitenkaan toiminut tai siis fileet jäivät sisältä raaoiksi oltuaan 225 asteisessa uunissa vajaa 20 min. Kun fileet laitettiin paistovadille vierekkäin maustepuoli ylös päin, ne kypsyivät viidessä minuutissa. Ehkä ensi kerralla kalafileitä uunissa kypsentäessä muistan tämän ja laitan fileet suosiolla vierekkäin.




Pangasius-kalaa purjopedillä (2 hengelle)

maustetahna

pieni pala inkivääriä hienonnettuna
2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
ruukullinen tuoretta korianteria karkeasti silputtuna
puolikkaan limen mehu
puolikas chilipalko hienonnettuna
öljyä
suolaa
tummaa sokeria

2 pangasius filettä (n. 400 g)
purjo
öljyä
puolikkaan limen mehu

Laita maustetahnan ainekset mortteliin ja hienonna tahnaksi.

Laita paistovadin pohjalle hieman öljyä, pilkottu purjo ja limen mehua. Laita fileet purjopedille ja fileiden päälle vähän suolaa ja maustetahna. Laita uuniin 225 asteeseen ja paista 10-20 min fileiden koosta riippuen. Tarjoa jasmiiniriisin kanssa.






maanantai 3. tammikuuta 2011

Tauluja ja vieläpä seinällä

Viime keväisen muuton jälkeen seinämme ovat olleet hyvin valkoisia ja tyhjiä. Valokuvia, joita haluaisin esille on läjäpäin, osa niistä jopa teetetty paperimuotoon. Kehyksiäkin löytyy kasa, mutta niiden tie seinille on aika kivinen. Jotenkin se oikean paikan löytäminen ja ripustus on niin hankalaa. Syksyn aikana tilanne on onneksi hieman korjaantunut ja uuden vuoden kunniaksi ruokailutilakin sai väriä seinälleen. Tämän blogin kautta löysin Sandra Juton printit. Kun näin tuon mutteripannuprintin, en voinut olla enää tilaamatta. Seinälle pääsivät myös "Menu surprise" ja "Teatime" veljeltäni pari joulua sitten saadun kellon kaveriksi. Jos muuten taulujen ripustaminen on hankalaa, ei niiden kuvaaminenkaan ole helppoa. Heijastuksia siellä sun täällä, höh.







Kehykset ovat tutut ja turvalliset Ikean Ribbat. Niiden hakureissulla mukaan tarttui lapsille tämä hauska aamiaissetti.


Paluu (kevyempään) arkeen

Uusi vuosi meni kyläillessä ja ruuan osalta siis ilman omia ansioita. Kamerakin unohtui kotiin, joten kuviakaan ei niistä herkuista ole. Joulun ja uuden vuoden mässäilyjen jälkeen tekee mieli syödä vähän kevyemmin. Kananpojan jauhelihasta tehty kirkaslieminen keitto on suosikkini tällaisista "taviskeitoista", eroaa maultaan yllättävän paljon vastaavasta naudan jauhelihasta tehdystä keitosta.




Keitto kananpojan jauhelihasta

400 g kananpojan jauhelihaa
2-3 porkkanaa
pala lanttua
1-2 sipulia
6-8 perunaa
vettä
öljyä
maustepippuria
suolaa

Kuori ja pilko lanttu, porkkanat ja sipuli suht suuriksi paloiksi. Kuullota ne keittokattilassa pienessä tilkassa öljyä. Lisää mausteet ja vesi niin että ainekset peittyvät ja anna kiehua hiljalleen. Kuori ja pilko perunat, lisää kattilaan (lisää tarvittaessa vettä). Ruskista jauheliha pannulla ja lisää kattilaan. Anna kiehua niin kauan, että perunat ovat kypsiä.

Tässä keitossa ei suolan ja maustepippureiden lisäksi ole muita mausteita, koska joskus on mukava syödä ruokaa, joka maistuu itse aineksilta. Selleriä voi keittoon lisätä niin halutessaan, itse vaan en sitä vapaaehtoisesti ruokiini laita.




lauantai 1. tammikuuta 2011

Kepan kaupunkipipo

Ihastuin heti Sisäisessä villapaidassa ilmestyneeseen Heddaan. Tarkoituksena oli neuloa itselle ja tyttärelle samanlaiset pipot. Langatkin kävin ostamassa oikein samalla kertaa, mutta jokin ajatusvirhe sattui langantiheyksiä katsoessa. Itselle tarkoitetusta piposta tulikin tyttärelle sopiva ja jäljelle jääneestä vielä ohuemmasta langasta syntyy sitten joskus ehkä kauluri tai säärystimet.
Ohje oli selkeä ja kaavio helppolukuinen. Pipon neuloin muuten ohjeen mukaan, päälaen kavennukset aloitin vain muutamaa kerrosta aikaisemmin. En ollut aiemmin tehnyt noita pampuloita enkä ole aivan varma vieläkään teinkö ne aivan oikein, koska niiden juureen jäi aika suuret reiät. Osa syy taitaa olla myös langallakin, joka ei ollut kovin joustavaa.
Malli oli taas erittäin yhteistyökykyinen, sää valitettavasti aika pilvinen ja synkkä, joten kuvat eivät onnistuneet parhaalla mahdollisella tavalla.

Puikot: 5 mm pyöröt ja sukkapuikot
Lanka: BBB Filati Alpaca Reale, 50 g







keskiviikko 29. joulukuuta 2010

Operaatio porraskaiteet

Mäntyisten porraskaiteiden maalaaminen valkoiseksi on ollut to do -listalla siitä saakka, kun viime keväänä muutimme uuteen kotiin. Lasikaiteet miellyttäisivät omaa silmää eniten, mutta lompakko sanoo ei varmaan vielä monta vuotta. Kun joulun alla ei jouluvalmisteluiden, tytön synttäreiden ja lahjaneulomusten kanssa ollut tarpeeksi tekemistä, päätin sitten, että porraskaiteet on maalattava. Yksi lomapäivä meni maalatessa, loput sitten ilta/yövuorossa arkena ja viikonloppuna.

Itse portaillekin täytyisi tehdä jotain, mutta emme ole oikein osanneet päättää vielä mitä. Maalaaminen on aika haasteellista, kun huushollissa huseeraa kaksi pientä lasta. Tässä kuitenkin ennen ja jälkeen -kuvia kaiteista. Portaikon ikkunasyvennys ja sisäpuolen puitteet saivat myös samalla valkoista maalia pintaansa. Ulkoikkuna ja välikkö odottaa kesäkelejä.




Siivotessamme kesällä autotallia edellisen asukkaiden jäljiltä sieltä löytyi ylimääräisiä pinnoja kaiteisiin. Nuo alla olevassa kuvassa näkyvät pinnat on siis maalattu jo kesällä keittiöremontin yhteydessä, mutta into loppui kesken helteen ja töihin paluun takia.





Maalaaminen täytyi tehdä aika monessa eri osassa. Pinnat oli helpointa maalata irroitettuna, mutta sekin täytyi tehdä osissa lasten putoamisvaaran takia.


Asentajat työssään


Pohjamaali kuivuu


Yövuoro hommissa


Maalaamo

Urakka valmistui juuri ennen jouluaattoa. Karsea homma, mutta kannatti. Portaikossa oleva veljeni avovaimon Nana Venton tekemä maalauskin pääsee paremmin oikeuksiinsa. Kaiteen vieressä oleva lipasto taas ei oikein enää istu värityksensä puolesta. Tietäisikö joku hyvää paikkaa, jossa ko. lipaston voisi maalauttaa valkoiseksi? Itse en siveltimellä (enkä telalla) ala lipastoa pilaamaan.













Portaiden jälkeen onkin sitten vuorossa ikkunapuitteiden maalaus ja kattopaneleiden uusinta ja ja ja... lista on loputon.

tiistai 28. joulukuuta 2010

Jouluruokaa tarjoo kunnon väki

Tänä vuonna vietimme joulua omassa kodissa kuuden aikuisen ja kahdeksan lapsen voimin. Lapset olivat iältään 1 v 10 kk - 14 v, joten hulinaa ja huisketta riitti. Joulupöydän tarjoiluihin olivat kaikki kolme perhettä kantaneet kortensa kekoon ja lopputulos oli arvatenkin aika runsas ja tietenkin herkullinen. Pukin käytyä aikuiset viihtyivät pöydän ääressä pikkutunneille saakka.



Noinkohan tämä + toinen kaapillinen ja
kylmälaukullinen ruokaa riittää pariksi päiväksi...

Votkinilta haettu kinkku laitettiin uuniin aatonaaton iltana ja sitä paistettiinkin hartaudella. Aluksi tunti 150 asteessa ja sen jälkeen 100 asteessa, kunnes sisälämpötila oli 77 astetta. Aikaa kului 8 kilon kinkun paistamiseen n. 14 tuntia. Pienimmät serkukset eivät olisi malttaneet millään mennä nukkumaan, kun kinkku oli uunissa.

Kinkunpalvojat

Juuri uunista otettu kinkku

Kinkku kuorrutuksen kera

Lounaaksi syödyn riisipuuron jälkeen olin luvannut lapsille jälkiruuaksi piparitalon. Talo oli koottu kaupasta ostetusta valmiista setistä, mutta koristelu sentään oli omaa käsialaa. Sekin tosin esikoisen vaatimuksesta tiukasti paketin kannessa olleen kuvan kaltainen.










Jouluaterialla pääpaino oli alkuruuissa ja niissä eniten kaloilla. Meidän perheen tuotoksia tässä pöydässä oli kinkku, inkiväärillä maustettu sekä perinteinen graavilohi, avokado-katkarapusalaatti, silakoita suutarinlohen tapaan, sinappisilakat ja maidoton "luumurahka". Lisäksi pöydästä löytyi waldorfin salaattia, sienisalaattia, huhtasieni- ja karpalopateeta, mustaherukka- ja karpalohyytelöitä, katkarapusalaattia, mustaherukkasilliä, mätiä höysteineen, rosollia, porkkana- ja lanttulaatikkoa sekä imellettyä perunalaatikkoa. Useimpia ruokia ryyditti oululaisella top secret -reseptillä valmistettu taivaallinen valkosipuli pikkelssi. Kaikki laatikot, myös imelletty perunalaatikko, olivat maidottomia ja todella onnistuneita. Halukkaille voin reseptit kälyltäni hankkia ensi joulun varalle.




Sinappisilakat

300 g silakkafileitä
4 dl vettä
1/2 etikkaa (10 %)
1 1/2 rkl karkeaa merisuolaa

sinappikastike:
1 dl sinappia
1 dl öljyä
1 rkl vettä
1-2 tl viinietikkaa
1 1/2 rkl sokeria
1 murskattu valkosipulinkynsi
2 rkl tuoretta hienonnettua tilliä

Sekoita kulhossa vesi, etikka ja suola. Pane silakkafileet siihen maustumaan 3-4 tunniksi. Sekoita sinappikastike kulhossa. Purista kalafileet kuiviksi ja sekoita kastikkeeseen. Säilytä sinappisilakat kannellisessa lasitölkissä kylmässä. Silakat ovat samana päivänä valmiita syötäväksi, mutta säilyvät hyvin viikon verran.


Silakoita suutarinlohen tapaan

300-400 g silakkafileitä
2 pientä sipulia renkaina
1 pieni porkkana viipaleina
1 rkl sinapinsiemeniä

mausteliemi:
2 dl vettä
1/2 dl etikkaa (10%)
1/2 dl sokeria
1 rkl suolaa
1 laakerinlehti
10 maustepippuria
10 valkopippuria

Kääri silakkafileet rullalle ja pane lasitölkkii kerroksittain sipulirenkaiden ja porkkanaviipaleiden kanssa. Ripottele väliin sinapinsiemenet. Kiehauta mausteliemen aineet ja kaada silakkarullien päälle. Anna silakoiden maustua suljetussa tölkissä pari kolme päivää.

Molemmat silakkaohjeet Aura Liimataisen kirjasta "Parasta kotiruokaa".




Avokado-rapusalaatti

200 g katkarapuja tai säilöttyjä ravunpyrstöjä
2 avokadoa
1/2 punasipulia
1 tl sitruunankuorta
1 rkl sitruunamehua
2 rkl majoneesia
2 rkl kermaviiliä tai maustamatonta soijajugurttia
ripaus mustapippuria
ripaus suolaa
ripaus sokeria

Kuori ja kuutioi avokadot. Purista päälle sitruunamehua. Hienonna punasipuli pieneksi. Sekoita ainekset keskenään. Anna maustua. Tarjoa sellaisenaan tai kalaliemellä kostutettuje palttoonnappien kera.

Alkuperäinen resepti on hesarin ruokasivuilta, tässä hieman muokattu versio.


Pateet, valkosipulipikkelssi, hyytelöt ja waldorfin salaatti

Kattauksessa käytettiin kahta kesällä tehdystä keittiöremontista ylijäänyttä laattaa. Yhden laatan koko on 33 x 100 cm ja jalkoina toimivat teeman suuremmat kahvikupit. Toimi oikein hyvin ja aion käyttää samaa systeemiä myös tulevaisuudessakin.










Jossain vaiheessa iltaa alkoi kahvihammasta kolottaa. Lopputulemana oli GoGreen vispillä ryyditetty Irish coffee, koska kuohukerma oli unohtunut kauppaan. Pala kermaa ja sillee...




Tapaninpäivän iltana herkuteltiin vielä lappilaisen hirven kokonaisena uunissa paistetulla sisäfileellä. Herkkua oli, ei voi muuta sanoa.




 Kuopus pisteli poskeensa lounaalla aatolta jääneen mädin.



Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...