Valmiissa pöydässä

Toissa viikonloppuna olimme kyläilemässä ystäväperheemme luona Jyväskylässä. Odotukset olivat korkealla viikonlopun ruokatarjonnan suhteen emmekä taaskaan joutunut pettymään. Monet mukavat ruokapeijaiset on tällä porukalla vietetty. Ihan valmiiseen pöytään emme päässeet (en sitä odottanut, enkä halunnutkaan) vaan kokkailut hoituivat leppoisasti porukalla isännän jaellessa ohjeita muille. Erityisen mukavaa oli, kun ei itse tarvinnut miettiä mitä syötäisiin eikä notkua marketin kassajonossa perjantai-iltaa. Reseptien puolesta tämä postaus on köyhänlainen, sillä otin viikonlopun rennosti ja toimin vain annettujen ohjeiden mukaan.

Perjantain iltapalasalaatti hävisi parempiin suihin ennen kuin muistin kaivaa kameran esiin. Reseptiäkään en tullut kirjoittaneeksi ylös, mutta pääraaka-aineet salaatissa olivat kylmäsavulohi, leipäjuusto, omena, jääsalaatti ja Thousand Islands -tyyppinen kermaviilikastike. Ohje oli jostain Valion vihkosesta noin kymmenen vuoden takaa. Aikansa edustaja, mutta maussa ei tosiaankaan ollut mitään vikaa.



Lauantaina kokattiin kokonaisia broilereita Jamien ohjeita mukaillen. Toisen kokonaisista broilereita sai sisäänsä sitruunaa, laakerinlehtiä, valkosipulia. Nahkan alle laitettiin hienoksi hakattua timjamia, rosmariinia ja persiljaa sekä päälle reippaasti Maldon-suolaa. Toinen broileri sai itämaiset mausteet: sisälle kaffir limenlehtiä, sitruunaa ja inkivääriä, nahkan alle limenlehtiä, inkivääriä, chiliä ja korianteria tahnaksi jauhettuna. Ja päälle tietenkin suolaa. Broilerit sidottiin kiinni ja paistettiin 200 asteessa noin tunnin verran. Lisukkeena oli uunissa paahdettuja perunaviipaleita.

Aterian päälle (lasten mentyä nukkumaan) herkuteltiin ähkyyn saakka mutakakulla, juustoilla ja muilla naposteltavilla sekä jälkiruokaviinillä, jonka nimeä en tietenkään muista.

Sunnuntaina pakkanen oli lauhtunut sen verran, että koko porukka, pääkokkia lukuunottamatta, lähti läheiseen pulkkamäkeen purkamaan ylimääräistä energiaa. Palattuamme uunissa valmistui espanjalaistyylinen perunatortilla, kastike porisi hellalla, ryöpätyt mustajuuret odottivat parilointia ja naudan ulkofilepihvit paistamista. 

Kyllä kelpasi tämän aterian jälkeen lähteä huristelemaan kohti kotia kauniissa aurinkoisessa pakkassäässä. Kiitokset vielä kerran Kirsi ja Jarmo!



Puoli vuotta keittiöremontin jälkeen

On kulunut puolisen vuotta siitä, kun nykyisen kotimme keittiöremontti valmistui. Nyt mittarissa on asteita vajaa 50 vähemmän, mutta vieläkin uusi keittiö lämmittää mieltä. Vanha keittiö oli alkuperäinen, vuosimallia -87, mutta äärimmäisen siisti. Ennen muuttoa meillä ei ollut mahdollisuutta tehdä keittiöremonttia ja ajattelimme katsoa rauhassa, josko tulisimme hetken aikaa toimeen vanhan keittiön kanssa. Kuukauden päivät keittiössä puuhailtuamme tulimme siihen tulokseen, että keittiö uusitaan. Epäkäytännöllinen tiskipöytä ja kulmakaappi, huono hana, alkuperäiset kylmäkoneet, huonosti liukuvat korilaatikostot  - siinä muutama syy remonttiin.



Aluksi ajattelimme, että teemme kopion edellisen kotimme keittiöstä, jonka remontoimme nelisen vuotta sitten, niin paljon me siitä pidimme. Keittiön ostimme Iskusta ja suunnittelija oli aivan loistava. Samainen kaveri muuten suunnittelee tällä hetkellä Iskulle keittiöitä ja huonekaluja. Olimme hänen viimeinen asiakas ennen uusiin tehtäviin siirtymistä. Iskusta ajattelin ostavani myös tämän nykyisen keittiön, mutta minulla ei oikein synkannut suunnittelijan kanssa ja hinnatkin olivat tullee reippaasit ylöspäin neljän vuoden aikana. Päädyimme lopulta Puustelliin mukavan suunnittelijan ja "tutun tutun alennuksen" takia.



Vanhan kodin keittiö



Ihan samanlaista keittiöstä ei kuitenkaan tullut, mutta kalusteiden väritys, hana ja tiskipöytä ovat samanlaiset. Kaikkein eniten päänvaivaa tuotti välitila. Laattaa vai laminaattia, valkoista vai harmaata, suurta vai pientä, kiiltävää vai mattaa, tiililadontaa vai tavallista? Kannoin selkä vääränä laattamalleja Laattapisteestä ja päädyimme lopulta laattaan, johon ensin ihastuin. Laatalla oli kokoa 100 cm x 33 cm ja paksuuttakin 1 cm.

Purku- ja pohjatyöt, ikkunan pokien maalauksen ja katon uusinnan jouduimme aloittamaan pahimpien helteiden aikana. Ihanat ystävämme olivat purkuapuna ja veivät vanhan keittiön mennessään odottamaan heidän tulevaa mökkiprojektia. Päivisin lasten pyöriessä jaloissa ja miehen ollessa töissä hommat eivät edenneet kovin joutuisasti, mutta onneksi kesäyöt ovat valoisia ja seinänaapuritkin olivat sopivasti poissa maisemista. Kaaos muualla asunnossa oli aivan kauhea ja vähän masentavakin, koska tavarat olivat juuri löytäneet paikkansa muuton jälkeen. Tiskikone ja hana irroitettiin aivan lopuksi, helpotti kummasit arkea, kun ei tarvinnut tiskata käsin saunan lauteilla.

Kalusteet tulivat ajallaan, ainoastaan suoraan Stalalta toimitetun tiskipöydän perään jouduimme kyselemään. Asentaja oli todella huolellinen ja siisti (imuroi jopa pihalta sokkelien sahauksesta tulleet sahanpurut!) ja lopputulos vastasi odotuksia. Puolen vuoden käytön jälkeen en keksi mitään mitä olisi pitänyt tehdä toisin. Joku toinen ehkä keksii montakin asiaa, mutta pääasia on, että itse olemme tyytyväisiä.

Tässä vielä lista uuden keittiön aineksista

• kalusteet: yläosa kiiltävä valkoinen, alaosa vaalea tammi, Puustelli
• kodinkoneet: Siemens, lukuunottamatta kahta Rosenlewin jääkaappipakastinta
• hana: Oras Ventura
• kattovalaisin: Jasmina plafondi, Kodin1
• ikkunan edessä oleva valaisin: jonkun ruotsalaisen suunnittelijan, Bauhaus
• välitilan valaisimet: Lapetek Mini
• välitilan laatta: Street, Laattapiste
• katto: MDF-paneeli, Puukeskus
• lattia: vanha saarniparketti

Iltapalapirtelö

Lapset saivat naapureiltamme heille tarpeettomaksi jääneitä ruokailuun liittyviä lasten tavaroita. Joukossa oli myös pillin ja pitkän lusikan yhdistelmä, joka oli mitä ilmeisemmin tarkoitettu pirtelön nauttimiseen. Siitähän se ajatus sitten lähti ja kehittelin iltapalapirtelön, joka on vähintään yhtä terveellinen kuin iltapuuro, mutta menee alas monta kertaa nopeammin. Kaupanpäälle äiti saa sädekehän, koska on niin ihana, että tarjoaa iltapalaksi pirtelöä.

Iltapalapirtelö kahdelle

2 dl kaurahiutaleita

3 dl (kaura)maitoa

1 banaani

1-2 dl kotimaisia pakastevadelmia

sokeria maun mukaan

Soseuta kaikki ainekset blenderissä tai sauvasekoittajalla. Nauti heti.

Punajuuripasta

Sain tämän reseptin lapsuudenystävältäni jo jokin aikaa sitten. Toteutus odotti vain sitä, että perheen maitoallergikko häipyy maisemista. No ymmärsihän se vihdoin lähteä kavereiden kanssa  kaupungille vähän tuulettumaan ja sopivasti samaisena iltana ystäväperhe Keski-Suomesta tuli pikavisiitille. Reseptivalinta ei ollut vaikea, sen verran herkulliselta punajuuren ja vuohenjuuston yhdistelmä kuulosti.

Sadonkorjaajan appelsiini-punajuuripasta

n. 250 g esim. pappardelle nauhapastaa

1 iso punajuuri (350g)

3/4 dl vettä

2 valkosipulinkynttä

1/2 appelsiinin kuori

3 rkl oliiviöljyä

1/2 appelsiinin mehu

1/2 tl suolaa

1/2 tl mustapippuria

Lisäksi:

70 g vuohenjuustoa

persijapestoa

1/2 dl pinjansiemeniä

Kuori ja leikkaa punajuuri 1 1/2 cm:n viipaleiksi. Vuole viipaleista kuorimaveitsellä suikaleita. Hauduta punajuuret matalalla lämmöllä kannen alla 15-20 min. Lisää tarvittaessa tilkka vettä.

Kun vesi on haihtunut lisää öljy, appelsiinimehu ja valkosipuli kasariin. Hauduta 3-4 min. Lisää appelsiinin kuori ja mausta suolalla ja pippurilla. Paahda pinjansiemeniä hetki pannulla.

Annostele kulhoon pasta ja päälle punajuurikastike. Viimeistele annos vuohenjuustolla, pinjansiemenillä ja pestolla. Vuohenjuustona käytin reseptin antajan suosittelemaa kahden pötkön paketissa myytävää pehmeää juustoa, jossa ei ollut "kuorta".

Persiljapesto:

1 dl pinjansiemeniä

3 dl lehtipersiljaa

1 valkosipulinkynsi

3/4 rkl sitruunamehua

1/4 tl sokeria

n. 1/2 dl oliiviöljyä

ripaus suolaa ja mustapippuria

Laita kaikki ainekset tehosekoittimeen ja lisää lopuksi öljy ohuena nauhana (öljyä voi lisätä, jos pesto on liian paksua).

Taukosukat

Veljeni harrastaa kiipeilyä ja valitteli tässä vähän aikaa sitten kuinka kiipeilykeskuksen lattia on kovin kylmä. Kiipeilykenkiä ei voi pitää koko ajan jalassa ja tauoilla olisi hyvä olla jotain urheilusukkia lämpimämpää. Toiveena oli villasukat, joissa on lyhyet varret ja mahdollisesti kiipeilykeskuksen logo.

Koska sukat saivat olla paksut ja halusin niiden valmistuvan sukkelaan, valitsin langaksi Novitan Isoveljen. Logon suunnitteluun käytin joululahjaksi saamassani kirjassa "Neulonta päiväkirjani" (terveisiä vaan Ouluun, huippu lahja!) olevaa suunnittelupohjaa, jossa ruudut vastaavat paremmin silmukoita kuin tavallinen ruutupaperi. Kokeilin ensin tehdä logon + ruudukon pohjaan kirjoneuleena, mutta pitkät langanjuoksut eivät oikein toimineet ja purkamisen jälkeen päädyin kokeilemaan silmukoiden jäljentämistä ekaa kertaa elämässäni. Yllättävän joutuisaa puuhaa se oli ja jälkikin ihan siedettävää. Kuvat eivät sen sijaan ole kovin siedettäviä, koska ne piti ottaa heti sukkien valmistumisen jälkeen (pimeimpään vuorokauden aikaan), jotta ne pääsisivät uudelle omistajalleen mahdollisimman pian. Ehkä saa uudet kuvat pian?

Taukosukat

Malli: perussukat, aloitussilmukoita 36

Lanka: Novita Isoveli, reilu 100 g

Novita Florica kaksinkertaisena kirjonnassa

Puikot: 4,5 mm

Ja bonus kertyy

Tässä niksi suht pienten lasten vanhemmille, muovipussista tehty kokovartaloliukuri. Sopivan kokoisen muovipussin molempiin alakulmiin reijät, lapsi pussin sisään ja ei kun menoks. Toimii erityisen hyvin taaperoilla, jotka eivät vielä liukuria osaa käyttää.

Eero tulevan morsiammensa kanssa.
Sulhanen ei vielä itse ole tietoinen asiasta,
mutta eiköhän päättäväinen morsian saa jutun  myytyä,
kun asia tulee ajankohtaiseksi

Mustikka

Tätä pipomallia olen ihastellut jo pitkään, mutta en vain ole saanut aikaiseksi lunastaa ohjetta itselleni. Loppukesästä olimme vietimme viikonlopun Marjaniemessä Hailuodossa häävieraina ja samalla tuli käytyä Luovon Puikkarissa, paikallisessa käsityökahvilassa. Mukaan tarttui kunnon pässinpökkimää suomenlampaan villalankaa eli ei mitään ihantellisinta pipolankaan, mutta miehelle se kelpasi. Lanka oli tähän malliin himpun verran liian paksua ja piposta tuli aika reilu, mutta sekään ei kuulemma haitannut.



Malli: Mustikka by Suvi Simola

Puikot: 4 mm

Lanka: Luovon puojin ruskea suomenlampaan villalanka

Menekki: melkein 100 g