sunnuntai 2. syyskuuta 2012

Pientä iltapalaa hengenheimolaisten seurassa

Reilu viikko sitten vietin rattoisan illan kahden bloggarin, yhden (pakollisen?) ruuasta ja käsitöistä kiinnostuneen hangaroundin sekä omien perheenjäsenten kera. Emännöimäni blogimiitti toteutui kuin toteutuikin vaikka yhteisen päivän löytäminen tapaamisesta kiinnostuneiden kanssa olikin haasteellista ja viime hetken peruutuksiltakaan ei vältytty. Otsikon "pientä iltapalaa" on kyllä ihan täyttä kukkua, pöytä notkui sekä suolaisia että makeita herkkuja. Huonosta sääennusteesta huolimatta ilta oli sateeton ja ruokailu onnistui terassilla. Valitettavasti myös ampiaiset löysivät herkkujemme luo ja jälkiruuat nautittiin suosiolla sisällä. Pienin vieras sai ristoksen käteensä, mutta onneksi siitä selvittiin zyrtekillä ja särkylääkkeellä.
 
 
Uneliaan kokin Anna toi mukanaan kahta eri kastiketta, joista toinen oli täyteläinen tomaattikastike ja toinen tuhdisti valkosipulilla maustettu jugurtti kastike. Jugurttikastikkeesta Anna oli ystävällisesti valmistanut myös maidottoman version soijajugurtista. Herkkuja olivat kaikki ja Annalle tiedoksi, että soijaversio parani vaan vanhetessaan. Lisäksi Anna teki vielä vähän perinteisestä poikkeavaa cole slawta, jossa oli kaalin ja porkkanan lisäksi herneitä ja pähkinöitä sekä majoneesin tilalla öljypohjainen unikonsiemenkastike.
 
 
 
Kiristääkö silmukkaa -blogin Peppiina toi tullessaan minulle aivan uutta karppihenkistä siemenleipää, jossa aineksina oli käytetty ainakin kaurahiutaleita, erilaisia siemeniä ja parmesaania sekä nokkosilla ryyditettyä pestoa. Hiukan epäilyttävästä ulkomuodostaan (sori Peppiina) huolimatta pesto oli aivan loistavan makuista ja sopi todella hyvin siemenleivän kaveriksi. Tämän totesivat myös työkaverini, joille vein seuraavana päivänä maistiaisia. Meille jäänyttä ruokamäärää ei nimittäin kaksi aikuista olisi saanut tuhottua ennen kuin ruuat olisivat pilaantuneet. Jälkkäriksi saimme nauttia Peppiinan leipomaa ihanan kirpsakkaa punaherukka-valkosuklaapiirakkaa. Herra maidoton sai aivan oman spesiaalinsa, jossa oli raakasuklaata ja herukoita. Kuvaa tästä herkusta ei saanut ottaa, koska tekijänsä mielestä ulkonäkö ei ollut tarpeeksi edustava.
 
 
 
Sanna the hangaround-jäsen toi tullessaan bataatti-perunasalaattia ja tyttärensä leipomia hauskoja tryffelikeksejä. Keksien maku muistutti vähän mutakakkua, mutta koostumus ei ollut kuitenkaan aivan yhtä kostea. Ulkonäöltään keksit muistuttivat minikokoisia ruislimppuja. Ohje on peräisin 15-vuotiaan Veeran homemade-blogista. Kannattaa käydä kurkkaamassa!
 
 
 
Tryffelikeksit
 
1 dl sokeria
1 1/4 dl vehnäjauhoja
1/2 tl leivinjauhetta
hyppysellinen suolaa
4 rkl kaakaojauhetta
1 tl vaniljasokeria
25 g voita
1 kananmuna
tomusokeria pyörittelyyn

Mittaa kuivat aineet ja voi kulhoon. Sekoita niin että aineet sekoittuvat juuri. Lisää kananmuna ja sekoita kunnes taikina on tasainen. Laita jääkaappiin puoleksi tunniksi. Pyöritä taikinasta palloja, pyörittele ne tomusokerissa ja laita pellille (jätä reilusti väliä, sillä keksit leviävät uunissa paljon). Paista 180 asteisessa uunissa n. 10-12 min, kunnes keksit ovat juuri jähmettyneet, anna jäähtyä hieman.

Itsellä pää löi vähän tyhjää tarjottavien suhteen, mutta onneksi Peppiina pelasti tyhjäpään ja toivoi ribsejä. Niihin sentään kehittelin glasyyrin hapankirsikoista ja siitä tulikin yllättävän hyvä. Ulkoruokailu ja grillaushan ei ole mitään ilman taboullehia, joten sitä myös oli tarjolla.
 
 
 
Kirsikka-glasyyri ribseille
 
0,5 l hapankirsikoita
1 dl sherryä
4 valkosipulinkynttä
1 - 1, 25 dl muskovadosokeria
suolaa
 
Poista kirsikoista kivet ja hienonna valkosipulinkynnet. Laita kaikki ainekset pieneen kattilaan ja keitä pienellä lämmöllä reilu puoli tuntia ilman kantta. Soseuta keitos sauvasekoittajalla (tätä ei ehkä kannata tehdä kattilassa, jos ei halua punapilkullista keittiötä). Tarkasta maku, lisää tarvittaessa suolaa ja keitä vielä hetki, jos glasyyri on liian litkua. Huomaa kuitenkin, että glasyyri paksuuntuu jähtyessään. Sivele ribsien tai muun grillattavan lihan pintaan kypsennyksen loppuvaiheessa.
 
 
 
Ilta oli kaiken kaikkiaan oikein onnistunut, kiitos kaikille osallistujille herkuista sekä hyvästä seurasta!

6 kommenttia:

  1. Ahh, tulee oikein vesi kielelle kun muistaa kaikki nuo meidän herkut :) Kivaa, että valkosipulikastike parani vielä :)!

    VastaaPoista
  2. Heti bongasin hapankirsikan. Sain ihanaa hapankirsikkahilloa Murussa juustojen kanssa. He olivat sitä mieltä, ettei hapankirsikkaa ole kovin helppoa löytää Suomesta. Mistä siis löysit omasi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän pihassa kasvaa hapankirsikkapuu, joten ihan oman puun kirsikoita ovat :). Kauppojen tiskeiltä noita on kyllä varmaan aika turha etsiä, mutta jos kuulet jonkun voivottelevan suurta kirsikkasatoa niin kannattaa heti tarjota apua, sillä suurin piirtein kaikki Suomessa kasvavat kirsikkapuut taitavat olla hapankirsikoita. Itse olen tehnyt kirsikoista hilloa. Aika työlästähän se on kun pitää ensin tikkaiden avulla poimia kirsikat puusta, kirsikka kerrallaan poistaa kivet ja vasta sitten pääsee hillonkeittoon, mutta on se vaan niin hyvää varsinkin juustojen kanssa :).

      Poista
  3. Vaikka en ollutkaan paikalla, ilmoittaudun hengenheimolaiseksesi! Kuulosti ihanalta meetiltä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä oikein mukava ilta ja säkin oisit takuulla sopinut hyvin joukon jatkoksi :). Ehkä sitten ens kesänä.

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...