Keskeneräistä

Käsityörintamalla on ollut täällä blogissa aika hiljaista, mikä johtuu pelottavan nopeasti lähestyvästä joulusta. Kovasti on kaikenlaista värkätty, mutta eihän niitä nyt voi vielä täällä kaikelle kansalle paljastaa.

Pari viikkoa sitten matkahuollon kautta meille tulla tupsahti pitkäaikaislainaan ihana nojatuoli miehen lapsuuden kodista. Tuoli on verhoiltu uudelleen pari vuotta sitten todella taitavasti tyyliin sopivalla kankaalla. Olin jo jonkin aikaa harkinnut maton ostoa työhuoneeseen ja uusi tuoli antoi potkua hankintaan. Tuoli kaipasi rinnalleen mielestäni jotain perusbeigeä karvamattoa räväkämpää (jota siis alunperin olin ajatellut), mutta sopivaa pyöreää ostomattoa ei löytynyt. Eihän siinä auttanut muu kuin alkaa virkkaamaan elämäni ensimmäistä mattoa. Alku oli tosi joutuisa tehdä, mutta nyt kun halkaisija on yli 80 cm, ei yhden illan aikana kovin monta kerrosta ehdi tehdä.

Tässä pieni kurkistus joulupukin pajalle.

Jollain muullakin on jotain kesken... Tätä silppua löytyy melkein joka ilta keittiön pöydältä. Mukavaa, kun lapsi askartelee, mutta olisi kiva jos siivoaminenkin sujuisi yhtä näppärästi.