Synttärijuhlat

Tiukka loppuvuosi töiden suhteen vei mehut niin ettei blogia ole tullut päivitettyä pariin kuukauteen. Tyttären 6-vuotisjuhlinnat sukulaisten ja ystävien kanssa olin myös siirtämässä joulun jälkeiseen aikaan, mutta saatuani idean simppeliin juhlatarjoiluun juhlat pidettiin kuitenkin ennen joulua. Leivontaurakkaa helpotti myös ystäväni tuomat suussasulavat kardemumma-mustikkapiirakat.

 

 

Tarjolla oli siis:

punajuurihummusta

porkkana-inkivääritahnaa

savu-kikhernetahnaa

hötösämpylöitä

marskinlimppua

kylmäsavulohta

Ekstan suklaakakkua

kardemumma-mustikkapiirakkaa

suklaapistaasimarenkeja

 

 

 

Tahnat saivat kehuja kaikilta vierailta (yllätys yllätys) lapsia lukuun ottamatta. Ne olivatkin kyllä todella täyteläisiä, hyvän makuisia ja ennen kaikkea helppoja tehdä. Ohjeiden mukaan tehdyt annokset punajuurihummusta ja porkkana-inkivääritahnaa olivat suht suuria, joten niistä riitti 16 aikuiselle juhlavieraalle hyvin ja seuraavaksi viikoksi vielä leivän päällekin laitettavaksi. Em. tahnojen ohjeen löysin Soppa365 syyskuun 2014 numerosta.

 Punajuurihummus

 

250 g keitettyjä punajuuria

2 rkl sitruunamehua

1 prk kikherneitä

1/2 dl oliiviöljyä

1/2 ruukku persiljaa

1 tl jeeraa eli juustokuminaa

2 valkosipulinkynttä

1/2 tl  cayennepippuria

suolaa oman maun mukaan

Laita kaikki ainekset tehosekoittimeen ja aja sileäksi tahnaksi. Mausta suolalla.

Porkkana-inkivääritahna

 

500 g keitettyjä porkkanoita

2 valkosipulinkynttä

1 sitruunan mehu

1/2 dl oliiviöljyä

1/2 ruukku korianteria

sentin pala tuoretta kuorittua inkivääriä

suolaa oman maun mukaan

Laita kaikki ainekset tehosekoittimeen ja aja sileäksi tahnaksi. Mausta suolalla.

 

Kaverisynttäreille näperreltiin tyttären kanssa yhdessä (ja taidettiinpa vähän kummitätiäkin käyttää apuna) keksi- ja karkkitikkareita. Kummissakin juhlissa synttärikakun virkaa toimitti Ekstan suklaakakku koristeltuna helpoimmilla pöllökoristeilla evö, sokerimassaan en koskenutkaan.

 

 

Ekstratäytteellä varustettuja domino-keksejä, löysää tomusokerikuorrutetta, strösseleitä ja varrastikkuja. Helppoja ja hauskoja tehdä, syöjien sokerihumala taattu.

 

 

Kaverit saivat viedä aarteenetsinnässä löydetyt namut ja karkkitikkarit kotiin oman maun mukaan väritetyssä pöllökassissa.

 

 

 

DIY-valaisin

Töissä on meneillään pienimuotoisia muuto-peraatioita ja sen seurauksena nurkista on löytynyt jos jonkinmoista tavaraa. Eräänä päivänä pelastin lasinkeräykseen menevästä laatikosta kauniin vanhan pullon. Elintarvikekäyttöön en uskaltanut pulloa ottaa, koska en tiennyt mitä siinä on aikoinaan säilytetty, mutta mieleeni muistui Clasulla aiemmin näkemäni pulloon tarkoitettu lampunpidin. Hinta ei ollut huimaava, joten ajattelin kokeilla, jos sen saisi jotenkin sovitettua tuohon pulloon. Varjostimen hankinta ei ollutkaan sitten niin helppoa. Varsinaiseen lamppuun kiinnitettäviä varjostimia ei ollut lainkaan Ikeassa, jonne toiveikkaana suunnistin ensimmäisenä. Kodin1:stä löytyi jo jotain ja kuvassa näkyvä kulmikas varjostin on hankittu sieltä. Ei se valkoinen ja vähän suurempi mitä hain, mutta ajaa asiansa ihan hyvin siihen saakka kunnes löydän paremman. Jos jollakin on tietoa paikasta pääkaupunkiseudulla, jossa on hyvä varjostinvalikoima, otan tiedon ilolla vastaan.

 

Pullon suu oli liian suuri lampunpitimelle, mutta muutama kierros juuttinarua auttoi. Valaisin sopii hyvin tunnelmavalaisimeksi ruokailutilan ikkunalaudalle mäntyisten ikkunanpokien (jotka kyllä vielä joku päivä maalaan valkoisiksi) kaveriksi.

Äiti lintsaa

Esikoisen ihka ensimmäisiä kaverisynttäreitä vietettiin toissa viikolla. Kevään juhlaputki on vienyt mehut meikäläisestä ja nämä synttärit vedettiinkin tarjoiluiden puolesta puhtaasti kaupan valmiilla eväillä. Blogin päivittäminenkin on jäänyt toiselle sijalle, kun samaan aikaan on ollut käynnissä terassiprojekti, josta laitan pian ainakin kuvia.

Työhuoneeseen perustettiin yhdistetty hodari- ja jätskikiska. Juhalakalu halusi välttämättä kakun vaikka itse olin sitä mieltä, ettei sitä kuitenkaan kukaan syö. Vaan toisinpa kävi. Kermavaahdolla kuorrutettu ja karkeilla koristeltu kaupan kääretorttu katosi parempiin suihin alta aikayksikön. Jonkun vieraan suusta kuulin kommentin, että "onpa aika kova koppura tämä kakku", mutta enemmistöä kakun kuivuus ei haitannut.

Jotain piti kuitenkin juhliin päästä näpräämään, joten ongintapusseihin tein nimikorut sekä juhlatunnelmaa luomaan kovin trendikkäät ja monissa blogeissa nähdyt viirinauhat. Juhlakalu muuten valitsi aivan itse viirien värit. Ne piti olla samat kuin synttäreitä varten hankitun keilasetin keiloissa (allekirjoittanut vaihtoi kyllä punaisen oranssiksi).

Koruihin ostin kirjainhelmet ja puuvillanyörit täältä. Viirit leikkasin kartongista ja liimasin ne kaksipuoleisella "rolleri" teipillä kiinni kanttinauhaan. Mikää kovin kestävä ratkaisu tämä ei ole, mutta kesti ainakin nämä kemut (ja ovat nyt roikkuneet katossa pari viikkoa eikä yksikään viiri ole vielä lähtenyt irti). Tutuille tiedoksi, että viirejä saa lainaan. Toinen nauha on pituudeltaan 5 m, toinen n. 3 m.

Juhlien ohjelmassa oli lahjojen jako pullonpyörityksellä, keilausta, discoilua, ongintaa ja karmeaa riehumista. Mukavaa oli, mutta ensi kerralla ehkä vähän vähemmän vieraita, kaksitoista 4 - 6-vuotiasta oli vähän liikaa (niin kuin sitä ei muka ennen juhlia olisi voinut arvata, heh).

Majanrakennusta

Kotilon hauskasta ja inspiroivasta blogista löysin tieni Little Red Stugan sivuille. Sivuilta löytyi esikuva tähän majaan. Tai paremminkin majan seiniin, sillä Eero kommentoi mallin nähdessään hiukan pettyneenä, että eihän siinä ole edes kattoa.

Ensin ajattelin tehdä seinät mainospahvista, mutta sitten muistin töissä siellä täällä lojuvat käytöstä poistuneet posterit. Pari posteria kotiin, alumiinikehykset pois ja sitten ei muuta kuin leikkaamaan! Palaset kiinnitin toisiinsa tarranauhalenksuilla. Painetut puolet päällystän vielä joskus kankaalla tai kartongilla ja valmiiksi valkoiset puolet lapset saavat koristella omilla piirroksillaan. Yksi Dart Wader sinne ilmestyikin jo, mutta taiteilulle laitettiin pieni stoppi kultatussilypsyepidodin takia.

Katon puuttuminen ei enää haitannutkaan, kun seiniä päästiin kokeilemaan käytännössä.

Eniten seinämä ilahdutti lastenhuoneen lukunurkkauksen kanssa. Ennen majan seinät on tehty sinne tyynyistä, mutta nyt saatiin oikein ovikin.

Craft It Forward 2011

Kävin nappaamassa Pikku-Okon blogista Craft It Forward 2011 -haasteen. Linkki alkuperäiseen ideaan löytyy täältä.

Lyhyesti kerrottuna idea on se, että viisi ensimmäistä kommentoijaa saa minulta jonkun itsetehdyn jutun, jonka teen tätä haastetta varten. Jokainen niistä viidestä lupaa samalla jatkaa haastetta eteenpäin, tehden itse viidelle ihmiselle jotain. Aikaa haasteen toteuttamiselle on koko tämä vuosi 2011. Nyt kaikki tutut ja tuntemattomat, rohkeasti vaan mukaan!

Kommentoijat (joita toivottavasti tulee edes pari), laittakaa osoitteenne sivussa näkyvään sähköpostiosoitteeseen niin tekeleeni löytävät perille.

Joulukorttitalkoot

Itselläni on pakkomielle siitä, että joulukortit pitää tehdä itse. Viime vuonna suht helppoihin sarjatuotannolla tehtäviin kortteihin (niitä kun pitää se reilu 50 kpl väkertää) ei meinannut millään löytyä ideoita, kunnes muistin esikoisen kummitädiltä tulleet muutamat kortit. Ei muuta kuin omasta takaa löytyvä lapsityövoima käyttöön, kun 3 v. esikoisenkin piirroksista sai jo jotain selvää.

Korttien resepti on siis seuraava: lapsi piirtää jonkun (jouluaiheisen) kuvan A4:lle, alkuperäinen kuva lähetetään kummitädille, joka skannaa ja lähettää kuvan painotaloon, käy hakemassa valmiit kortit ja pistää ne postipaketissa takaisin. Aika vaivatonta sanoisin! No eiväthän nämä kortit ihan itsetehtyjä ole, mutta uniikkeja ainakin. Ja kaikilla ei valitettavasti ole näin ihania ystäviä, jotka hoitaisivat asian näin mainiosti.

Tänä vuonna korttiasiat hoidettiin samalla kaavalla (kuvan sentään skannasin itse), vaikka hinta olikin noussut prosentuaalisesti aika paljon. Alla kuvia tämän vuotisista talkoista, joissa minun tehtäväksi jäi ainoastaan valokuvaaminen.

Dyykkausta

Toissa päivänä huomasin lounaalle mennessäni mielenkiintoisen lavan lastauslaiturin vieressä. Työnantajani omistajan vaihdoksen yhteydessä yrityksemme kirjasto lopetettiin ja nyt tilat otetaan ilmeisesti muuhun käyttöön ja kaikki vanha sai lähtöpassit. Lavalla oli jonkin verran kirjoja ja läjittäin lehtiä, standardeja ja raportteja.

Mielenkiintoni herätti lehtikotelot ja erityisesti alla olevassa kuvassa näkyvät lehtikotelon ja mapin yhdistelmät.  Aiheeseen sopiva metsän vihreä väri ei kuulu suosikkeihini, mutta eiköhän sen saa kadotettua joko maalin, paperin tai kankaan avulla. Täysin selvää minulle ei vielä ole mihin muuhun kuin papereiden tai lehtien säilyttämiseen noita erikoisia koteloita voisi käyttää, mutta jonkin matkapelin tai mobiilin nukkekodin niihin voisi esimerkiksi rakentaa. Hamstrasin niitä varmuuden vuoksi 8 kappaletta ettei vain lopu kesken, jos inspiraatio yllättää. Ehkä täällä joskus nähdään vielä näiden "ennen"-kuvien  lisäksi "jälkeen"-kuvia.